Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Nuorten miesten rikollisuus on laskussa
Pojista on polvi parantunut myös rikostilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikosepäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikäluokissa.
Nuorten miesten osuus rikokseen syylliseksi epäillyistä on laskussa. Sen sijaan 50 vuotta täyttäneiden miesten osuus rikosepäilyistä on lisääntynyt.
Sekä 21–29-vuotiaiden että 50 vuotta täyttäneiden osuus syylliseksi epäillyistä oli vuonna 2006 noin 23 prosenttia. Vuonna 2017 nuoremman ikäluokan osuus oli laskenut noin 16 prosenttiin, kun 50 vuotta täyttäneiden osuus oli noussut noin 37 prosenttiin.
Myös 15–20-vuotiaiden osuus on laskenut 13,5 prosentista noin 9 prosenttiin. Muiden ikäluokkien osuudet ovat pysyneet melko samoina.
Tarkastelussa käytetyt osuudet on laskettu siten, että henkilö on epäiltynä vuoden aikana vain yhdestä rikoksesta. Näin saadaan parempi kuva ikäryhmien rikoskehityksestä, sillä rikokset keskittyvät tyypillisesti samoille henkilöille.
Varttuneilla enemmän liikennerikkeitä
Viisikymmentä täyttäneiden osuuden kasvu selittyy väestörakenteen muutoksen lisäksi pitkälti tilastoitujen liikennerikosten, etenkin ylinopeuksien määrän kasvulla, mikä puolestaan on seurausta automaattisen nopeusvalvonnan lisääntymisestä.
Toinen osuuksien muutosta selittävä tekijä voi olla nuorten vähentynyt ajokortin ja mopokortin suorittaminen, minkä myötä ikäluokan kokonaisajokilometrit vähenevät. (Ruonakoski, Seila, 2013)
Ilman liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja muita liikennerikkomuksia 50 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu rikoksista epäillyistä on vain vajaa 2 prosenttiyksikköä. Liikennerikokset huomioiden osuus on kasvanut peräti 14 prosenttiyksikköä. (Kuvio 1)
Nuorten, 15–29-vuotiaiden miesten osuus rikoksista epäillyistä on laskenut ilman liikennerikoksia tarkastellenkin. Sitä vastoin alle 15-vuotiaiden osuus on kasvanut vajaat 2 prosenttiyksikköä.
Nuorimpien pahoinpitelyrikokset lisääntyneet
Nuorten tekemät omaisuusrikokset ovat vähentyneet, mutta alle 15-vuotiaiden tekemiksi ilmoitettujen pahoinpitelyiden määrä on miltei kaksinkertaistunut noin 300:sta noin 600:aan. Myös laittomien uhkauksien määrä on kasvanut.
Naisilla ikäluokkien osuuksien kehitys on ollut pitkälti samanlaista kuin miehillä, vuosittainen vaihtelu on vain suurempaa etenkin ilman liikennerikoksia.
Alle 30-vuotiaiden osuus rikoksesta epäillyistä naisista ilman liikennerikoksia oli vuonna 2006 noin 52 prosenttia ja vuonna 2017 vajaat 47 prosenttia. Kun huomioidaan myös liikennerikokset, on nuorten naisten osuus laskenut vielä enemmän: 37 prosentista runsaaseen 23 prosenttiin. (Kuvio 2)
Miehillä alle kolmikymppisten yhteenlaskettu osuus ilman liikennerikoksia ei ole laskenut yhtä selkeästi kuin naisilla. Laskua on vain 3 prosenttiyksikköä noin 49 prosentista noin 46 prosenttiin.
Samalla tarkastelujaksolla syylliseksi epäiltyjen miesten määrä (ilman liikennerikoksia) on laskenut 13 prosenttia ja vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskien (henkilö epäiltynä vain kerran vuoden aikana) laskua on ollut peräti vajaa 20 prosenttia.
Koska alle 30-vuotiaat ovat vastuussa noin puolesta miesten rikoksista, voidaan todeta että yhä harvempi nuori mies syyllistyy rikoksiin. Vastaavia tuloksia on havaittu myös nuorten rikoskäyttäytymistä kartoittavissa kyselyissä (esim. Näsi 2016). Tutkimuksen mukaan etenkin alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyt teot ovat vähentyneet.
Naisilla vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettu syylliseksi epäiltyjen määrä ilman liikennerikoksia on laskenut 13 prosenttia. Myös nuorilla naisilla rikokset näyttävät keskittyvän yhä harvemmille henkilöille.
Väestön ikärakenteen muutoskin selityksenä
Runsaan kymmenen vuoden aikana on myös väestön ikärakenteessa tapahtunut muutoksia. Kun syylliseksi epäillyt suhteutetaan ikäluokan kokoon, saadaan ns. ikävakioidut luvut joilla voidaan tarkastella rikollisuuden kehitystä väestömuutokset huomioiden.
Varttuneiden miesten suuri osuus kaikista syylliseksi epäillyistä ja etenkin osuuden kasvu selittyy pitkälti ikäluokan koon kasvulla. Ikäluokan sisällä rikoksesta epäillyksi joutuneiden osuus ei ole suuremmin muuttunut, ilman liikennerikoksia osuus on päinvastoin jopa laskussa. (Kuvio 3)
Alle 15-vuotiaiden epäiltyjen miesten osuus ikäluokan väestöstä vaihtelee 12 ja 8 promillen välillä.
Muissa kuin 50 vuotta täyttäneiden ikäluokassa epäiltyjen osuudet ovat laskeneet sekä liikennerikokset huomioiden että ilman niitä.
Ilman liikennerikoksia epäiltyjen osuuksien lasku on ollut suurinta 15–20- ja 21–29-vuotiaiden miesten ikäluokissa. Tämä tukee aiemmin esitettyä päätelmää siitä, että rikollisuus keskittyy entistä harvemmille.
Alle 30-vuotiaissa epäiltyjen yhteenlaskettu määrä tuhatta asukasta kohden on laskenut 45:stä 32:een. Alle kolmekymppisten rikoksesta epäiltyjen miesten määrä onkin pudonnut vuosina 2016–2017 peräti 29 prosenttia, samaan aikaan kun ikäryhmä on pienentynyt prosentilla.
Naisilla ikäryhmän tuhatta asukasta kohden lasketut luvut ovat huomattavasti pienempiä, sillä naiset tekevät vain noin 20 prosenttia rikoksista.
Myös naisikäryhmien sisällä tapahtuneet muutokset ovat pieniä. Kaikissa ryhmissä on vuoteen 2006 verrattuna pientä laskua.
Alle 30-vuotiaiden naisepäiltyjen määrä on laskenut 23 prosenttia. Heitä oli vuonna 2017 yhteensä 8 400. Vastaava väestö on pienentynyt miesten tavoin prosentilla.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeinotilastosta.
Lähteet: Näsi, Tuomas (2016): Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016 http://hdl.handle.net/10138/169509
Ruonakoski, Annamari; Seila, Mikko (2013): Mopokorttiuudistuksen vaikutukset https://www.trafi.fi/tietopalvelut/julkaisut/2013_julkaisut/mopokorttiuudistuksen_vaikutukset
Lue samasta aiheesta:
Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.
15–24-vuotiaat nuoret elävät jo megatrendien maailmassa ja näkevät kriisienkin keskellä vaikutusmahdollisuuksia, kertoi Sitran Tulevaisuusbarometri maaliskuussa. Alle 30-vuotiaiden vaikutus ei kansanedustajien määrällä mitattuna kuitenkaan vahvistunut huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutustason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?
Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.
Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.
Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.
Meillä lapsuudenkodista lähdetään pohjoismaiseen tyyliin melko varhain, keskimäärin 21,8-vuotiaina, kun Euroopassa nuoret muuttavat omilleen keskimäärin nelisen vuotta vanhempana. Suomessa naiset muuttavat kotoa pois selvästi aiemmin kuin miehet.