Marraskuu on hirvieläinonnettomuuksien suhteen pahin kuukausi, mutta ei joulukuunkaan pimeydessä kannata lopettaa tienvierusten tarkkailua.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Uutta tietoa tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneista
Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaostolta on juuri valmistunut tutkimus vuosien 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.Tutkimus valmistui yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja se linjaa myös tilastoinnin kehittämisen suuntaviivoja. EU suosittaa, että kaikki jäsenmaat raportoisivat vakavasti loukkaantuneiden määrän vuodesta 2014 lähtien.
pixhill.com
Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaostolta on juuri valmistunut tutkimus vuosien 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.Tutkimus valmistui yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja se linjaa myös tilastoinnin kehittämisen suuntaviivoja. EU suosittaa, että kaikki jäsenmaat raportoisivat vakavasti loukkaantuneiden määrän vuodesta 2014 lähtien.
Tällä hetkellä tieliikenneonnettomuuden seurauksia arvioidaan tieliikenneonnettomuustilastossa asteikolla loukkaantumaton, loukkaantunut ja kuollut. Loukkaantumisten vakavuusastetta ei arvioida.
Liikenneonnettomuuksien tilastoinnissa perusrekisterinä käytettävä poliisin rekisteri ei sisällä seuraustietoja. Kaikki vammathan eivät tule ilmi heti onnettomuuspaikalla. Onnettomuuteen joutuneen henkilön vammojen määritteleminen kuuluukin luonnollisesti hoitohenkilökunnalle.
Hoitohenkilökuntakaan ei tee suoraa vakavuuden arviointia, vaan kirjaa ylös diagnoositiedot hoidon tueksi. Tieto Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä ei myöskään tällä hetkellä ole käytössä tieliikenneonnettomuustilastoa tehtäessä.
Nyt tehdyssä VAAKKU-tutkimuksessa on hyödynnetty ja yhdistetty Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston aineistoa ja THL:n hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Rekisterien tietojen yhdistäminen ja hoitokokonaisuuden määritteleminen vaatii useita työvaiheita ja rajanvetoa diagnoosien ja ajan suhteen. Vasta hoitokokonaisuuden määrittämisen jälkeen saadaan onnettomuuteen liittyvät diagnoositiedot, joiden perusteella voidaan arvioida onnettomuuden vakavuutta.
Tehdyssä tutkimuksessa on käytetty erityisesti liikenneonnettomuuksissa aiheutuneiden vammojen arviointiin kehitettyä vakavuusluokitusta, joka on myös EU-raportoinnin suositus. Alun perin kuusiportainen luokitus on yksinkertaistettu jakoon: lievät ja vakavat.
Lieviä vammoja ovat esimerkiksi lievät palovammat, naarmut, pienten luiden hyväasentoiset murtumat ja vakavia vammoja esimerkiksi vakavat sisäelinten vauriot ja isojen luiden avomurtumat. Yksittäisen onnettomuuden vakavuus on määritetty muuntamalla kaikki diagnoosit vakavuusasteikolle ja valitsemalla niistä vakavin.
Hoitoilmoitusrekisteriin päätyy myös niitä loukkaantumisia, joita poliisille ei ilmoiteta. Tällaiset loukkaantumiset tapahtuvat varsinkin polkupyöräilijöille mutta myös mopoilijoille ja moottoripyöräilijöille. Ongelmaksi loukkaantumisten kohdalla muodostuu onnettomuustietojen puuttuminen. Ajankohtaa ei voida määrittää eikä onnettomuudesta saada olosuhde- sekä paikkatietoja. Loukkaantuneista saadaan lukumäärätietoja tienkäyttäjittäin ja hoitolaitoksittain.
Tilastoinnin kehittämisen kannalta hoitoilmoitusrekisterin käyttöönotto olisi kuitenkin olennainen parannus seuraustietojen tilastointiin. Vakavuustietoja raportoidaan jo useassa EU-maassa, joten kansainvälinen vertailtavuus paranisi ja liikenneturvallisuustoimien toimien kohdistaminen tehostuisi.
VAAKKU-tutkimuksen mukaan vuosina 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui vakavasti kunakin vuonna noin 1 400 henkilöä, eli noin 10 prosenttia tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.
Vakavasti loukkaantuneet olivat useimmiten henkilö- ja pakettiautojen kuljettajia ja matkustajia (noin 37 % kaikista vakavasti loukkaantuneista), polkupyöräilijöitä (noin 27 %) sekä mopoilijoita ja moottoripyöräilijöitä (noin 22 %). Vakavia loukkaantumisia tapahtui eniten päätieverkolla ja suurilla kaupunkiseuduilla.
Tutkimuksen tekemisestä vastasivat DI Noora Airaksinen Sito Oy:stä ja yliaktuaari Matti Kokkonen Tilastokeskuksesta. Tilastokeskuksessa työhön osallistui myös yliaktuaari Mari Niemi.
Lue samasta aiheesta:
Tammi–lokakuussa sattui 700 riistaonnettomuutta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Näistä reilu 600 oli onnettomuuksia metsäkauriiden kanssa. Marraskuu on tyypillisesti synkin riistakolarien kuukausi.
Kansainväliset tutkimustulokset paljastavat, että laudat häviävät ympäristöystävällisyydessä esimerkiksi bussille, silloin kun se on täynnä matkustajia. Sähköpotkulautojen käyttäjille tapahtuneet onnettomuudet puhuttavat myös Suomessa. Tieliikenneonnettomuustilastoihin ne eivät toistaiseksi vielä päädy.
Suomessa, toisin kuin Hollannissa, sähköpyörien osuus koko polkupyörämarkkinasta on vielä pieni.
Pyöräilijöille ja mopoilijoille sattuneet tapaturmat ovat tyypillisiä onnettomuuksia, joita ei ilmoiteta poliisille.
Tilastokeskus avaa tieliikenneonnettomuuksien paikkatietoaineistoa veloituksetta avoimeen käyttöön. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat voivat jatkossa tarkastella henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määriä kartalla ja koulujen alkaessa arvioida eri reittien turvallisuutta.