Teollisuuden henkilöstöstä ulkomaisissa yrityksissä työskentelevien osuus on Suomessa aivan EU-maiden häntäpäätä. Kaupan alalla sijoitumme vähän paremmin, mutta selvästi verrokkimaita heikommin. Myös t&k-toimintamme on varsin kotikutoista.
Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, ja luvassakin on tuoreimpien luottamusindikaattorien valossa parhaimmillaankin vain heikkoa kasvua. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yrityssektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat.
Suomen elinkeinorakenteen muutos on ollut 2000-luvulla poikkeuksellisen raju. Teollisuuden bkt-osuus oli vuonna 2000 noin 25 prosenttia, vuonna 2012 enää 15 prosenttia.
Elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa on tehtävä valintoja toimialojen tai teknologioiden suhteen sekä kohennettava teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä.
Suomen tavaraviennin arvo supistui 13 prosenttia vuosina 2008–2012. Viennin osuus bkt:sta on Suomesssa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja EU:ssa keskimäärin.
Suomen talouden tila on OECD:n tuoreen maaraportin mukaan varsin haastava suhdanteiden ja syvän rakennemuutoksen kourissa. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset asemoida itsensä globaalien arvoketjujen erikoistumista vaativiin tehtäviin. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä koko ajan.
Valopilkkuna Suomen talouden synkkien näkymien keskellä ovat tuoreet tiedot, jotka osoittavat kasvuyritysten määrän lisääntyneen viime vuosina.
Teollisuusyritykset ovat olleet tuotannon siirtymisessä ulkomaille etujoukkoa. Etenkin teollisuuden perustuotannossa Suomen ja muiden länsimaiden on ollut yhä vaikeampi kilpailla Aasian ripeästi kasvavien talouksien kanssa.
Liiketoimintojen siirtyminen ulkomaille on tuoreen kyselyn mukaan vähentänyt henkilöstöä Suomessa.
Tuotekehityksellä, brändin rakennuksella ja muilla aineettomilla investoinneilla yritykset pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan ja siten mahdollistamaan suuremman arvonlisän luomisen. Monien tuotteiden arvonlisästä entistä pienempi osa syntyy valmistuksessa.
Kansainvälisten sijoittajien ja yritysten kiinnostusta Suomeen voidaan mitata suorien sijoitusten määrällä. Näiden tilastojen valossa Suomi ei mitenkään loista ulkomaisten sijoittajien kohdemaana.
Taantuma on kurittanut kansainvälisiä markkinoita viime vuosina. Myös suomalaisyrityksillä on ollut vaikeuksia heikoilla vientimarkkinoilla. Tämä on heikentänyt suoraan Suomen kauppatasetta.
Ulkomaankaupan rakennemuutos on heijastunut palvelujen viennin kasvuna viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelujen suhteellinen osuus viennissä on kasvanut useimmissa EU-maissa.