Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Lantaosiosta rullalautailijoihin – Tilastokeskuksen tietopalvelu neuvoo lähteille

14.7.2021

Haluaisin tietää, paljonko vuonna 1793 saatu 12 taalerin sakko käräjiltä on nykyeuroissa.

Olemme kiinnostuneita tietämään, kuinka paljon Suomessa on rullalautailun harrastajia.

Mikä on alaikäraja, että kuulut ”aikuisväestöön”?

Kokeilin hakea tietoa koulupudokkaista kunnittain, toivotonta.

Yritän selvittää, mitä jätetilastojen lantaosioon oikein sisältyy.

Muun muassa näihin tiedusteluihin olen etsinyt vastauksia Tilastokeskuksen tilastotietopalvelussa eli infossa viime viikkojen aikana.

Oma pääasiallinen virkani Tilastokeskuksessa on julkaisu- ja artikkelitoimituksessa, mutta päätehtävieni ohessa olen toiminut jo muutaman vuoden ajan lisäresurssina infossa.

Käytännössä vastaan kerran viikossa asiakkaiden sähköposteihin, chatteihin ja välillä puheluihinkin. Päivystyksen pituus vaihtelee kahdesta neljään tuntiin.

Mitä sitten olen oppinut toimiessani osa-aikaisesti infotyössä?

Asiakasta neuvotaan etsimään tieto

Parhaimmillaan infossa hoidetaan yli 1 000 ulkopuolista yhteydenottoa kuukaudessa, sisältäen puhelut, chat-keskustelut ja sähköpostit. Asiakkaiden määrä vaihtelee esimerkiksi kellonajan, aamun tilastojulkistusten tai meneillään olevien tiedonkeruiden mukaan. Hiljaisinta on kesäisin ja koulujen lomaviikoilla; kiireisimmät ajat puolestaan osuvat yleisimmin tammi-, maalis- ja marraskuille.

Periaatteena on, että asiakasta neuvotaan etsimään tieto sen sijaan, että se annettaisiin tarjottimella. Yksittäisiä lukuja voidaan kertoa, mutta yleensä haut ohjeistetaan. Sähköpostitse ja chatissa annetaan suoria linkkejä taulukoihin ja julkistuksiin, kun puhelimessa taas opastetaan navigoimaan tiedon äärelle kyseisellä hetkellä.

Aina vastausta ei kuitenkaan löydy valmiina, ja kysymys siirretään vastattavaksi Tilastokeskuksen sisällä aiheen asiantuntijalle. Asiakas voidaan myös ohjata etsimään tietoa kokonaan toisesta organisaatiosta.

Panostus tilastojen löydettävyyteen näkyy infotyössä

Mielestäni tietopalveluun tulevat tiedustelut ovat monipuolisempia ja samalla vaativampia kuin ennen.

Nykyään haetaan usein faktoja ja taustoja laajemmille ilmiöille. Asiakkaat osaavat itse etsiä tietoja aiempaa paremmin, joten vastaukset yksinkertaisiin kysymyksiin, kuten tietyn kunnan asukaslukuun tai elinkustannusindeksin pistelukuun, löytyvät omatoimisesti. Tilastojen löydettävyyteen panostaminen on siis tuottanut tulosta.

Infotyössä täytyy olla skarppina – vastauksia kysymyksiin voi vain harvoin antaa ulkomuistista. Yleensä täytyy vähintäänkin käydä kurkkaamassa nettisivuilta, milloin tietty tilasto taas päivittyykään tai mikä olikaan tietyn teemasivun osoite.

Infotyön myötä näkemys koko Tilastokeskuksen – mutta myös muiden organisaatioiden – tilastotuotannosta laajenee. Infotyötä kokopäiväisesti tekevät ovatkin varsinaisia käveleviä tietolähdepankkeja. Jos itselläni menee sormi suuhun haastavan tiedustelun parissa, nostan sen esiin päivystyksen keskustelukanavalla. Sieltä saan aina nopean vastauksen, kun ryhmä-äly toimii terävästi.

Infossa myös jotkin järjestelmät, joita en muuten käyttäisi, ovat tulleet tutuiksi. Esimerkiksi Doria-palvelussa voi selata digitoituja tilastoja vuosikymmenienkin takaa.

Lisäksi infon postissa on näkymä varsin mielenkiintoisiin kysymyksiin Suomen Akatemian ylläpitämän Etsi Xpertti -toimittajapalvelun kautta. Se on tarkoitettu toimittajien avuksi haastateltavien ja asiantuntijoiden löytämiseen. Jos vastaus johonkin kysymykseen saattaisi löytyä Tilastokeskuksesta, kysytään asiantuntijan lupa kertoa hänen yhteystietonsa toimittajalle. Usein Xpertin kysymykset voidaan kuitenkin sivuuttaa, kuten esimerkiksi silloin, kun etsinnässä oli amerikkalaisten supersankarien asiantuntijoita tai kun kysyttiin, miksi aarteita on ennen kätketty.

Kommelluksia ja nopeaa asiakaspalautetta

Lisämausteensa työhön tuovat muut kuin suomenkieliset tiedustelut. Sähköpostissa ne eivät aiheuta päänvaivaa, koska käytössä on MOT-kielipalvelut – ja aikaa miettiä. Sen sijaan puhelimessa saattaa toisinaan syntyä hämmentäviäkin tilanteita.

Kerran vastasin puhelimessa ruotsinkieliseen kysymykseen suomalaisten ensisynnyttäjien keski-iästä. Kun asiakas sai vastaukseksi koko maan väestön keski-iän ja vieläpä avuliaasti sukupuolen mukaan, seurasi hämmentynyt hiljaisuus. Jälkikäteen naurattaa, mutta silloin ei edes hymyilyttänyt.

Kirjoitusvirheitäkin tapahtuu, erityisesti nopeatempoisessa chatissa. Taannoin ohjeistin erästä asiakasta etsimään tietoa kuppalaivatilastosta. Taas nauratti vasta jälkikäteen.

Työ infossa on helppo kokea merkitykselliseksi. Asiakkailta saa välitöntä palautetta, joka usein on sisällöltään: ”mahtavaa, suurkiitos tiedosta”. Tietysti kriittistäkin palautetta tulee, mutta huomattavasti harvemmin.

 

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelusuunnittelijana Tilastokeskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons