Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 29.8.2020. Kuin jo ennakkoon sitä juhlistaen kaupungistuva Suomi ja metsän laidoilla ja metsissä kasvaneet suomalaiset saivat joukkoherätyksen keväällä 2020 COVID-19-pandemian seurauksena.
Kevään poikkeusolojen myötä viimeistään ymmärsin, kuinka arvokas Suomen luonto onkaan. Puhdas metsä, luontopolut, korkeat kalliot, upeat maisemat auringonlaskuun ja kaikki kävelymatkan päässä – myös silloin kun Uudeltamaalta ei saanut poistua. Suomen metsät tarjosivat henkirei’än monelle meistä.
Kesällä koitti uusi käänne: vuosisadan marjasato. Nevalla käyskentely oli upea kokemus, sinisiipien liihottelu salpasi hengen ihastuksesta, ja pakastimessa on palkintona kultainen saalis. Metsästyksen makuun pääsin metsästäessäni marjapoimuria ympäri Helsinkiä, ja lopulta Viikistä löytyi! Taisi olla lasten malli, mutta hyvin sai piirakkamarjat poimittua silläkin.
Metsästys ja keräily koostuvat eri maissa erilaisista tuotteista. Suomessa luokka sisältää metsämarjat, metsäsienet ja jäkälän, porot ja riistan, sekä hunajan.
Kansainvälisissä vertailuissa Suomi pärjää hyvin. Metsästyksessä ja keräilyssä viiden kärjen muodostivat Espanja, Italia, Saksa, Suomi ja Tsekki, kun tarkastellaan pelkkiä kilomääriä vuoden 2018 tiedoilla.
Kuvio 1. Suomi Euroopan kärjessä metsästyksessä ja keräilyssä vuonna 2018
Lähde: Eurostat
Kun huomioidaan myös asukasluku, Suomessa metsästetään ja keräillään tuotteita eniten Euroopassa, miltei kymmenen kiloa asukasta kohden. Viro seuraa hyvänä kakkosena kahdeksalla kilolla asukasta kohden.
Tilastojen näkökulmasta vuosi 2020 on ja tulee olemaan erikoinen. Esimerkki marjanpoiminnan tilastoinnista:
Ammattimaisista poimijoista saimme maahan vain murto-osan, mutta me siviilipoimijat olemme ostaneet kaupat tyhjiksi poimureista ja täyttäneet omat varastomme metsän aarteilla. Omaan käyttöön poimittujen marjojen määrän arviointi on haastava tehtävä.
Lähde lauantaina metsään, poimi piirakkamarjat ja nosta lippu salkoon, Suomen luonnon päivän kunniaksi!
Viherjäisell lattialla, miss’ ei seinät hämmennä, tähtiteltan korkeen alla käyskelen ja laulelen, ja kaiku ympäri kiirii.- Aleksis Kivi
Niina Lesonen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa ympäristötilinpidon tiimissä.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.
Jos haluamme saavuttaa luonnonvarojen kulutuksessa ekologisesti kestävän tason, edellytyksenä on talouskasvun ja materiaalien kulutuksen irtikytkentä. Millaiset tekijät vaikuttavat luonnonvarojen kulutukseen?
Uudistetun materiaalitilinpidon mukaan materiaalien otto Suomen luonnosta on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen. Suhteellisesti paljon on vähentynyt varsinkin turpeen otto. Laajana ja harvaan asuttu maana Suomi on rakennusmateriaalien, kuten hiekan ja soran, suurkuluttaja.
Ympäristönsuojelumenot kääntyivät kasvuun vuonna 2020. Menoja lisäsivät julkisen sektorin tekemät suojelutoimet. Menojen kasvu ei ole ympäristön kannalta aina pelkästään positiivinen asia, sillä taustalla voi olla myös negatiivista kehitystä.
Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.
Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.
Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Maailman johtajat tunnustivat luontokadon ihmisen olemassaoloa uhkaavaksi kriisiksi ja vaativat pikaisia toimia sen pysäyttämiseksi YK:n luontokokouksessa lokakuussa 2021. Yhteiskuntamme ja talousjärjestelmämme ovat täysin riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta ja ekosysteemien meille tuottamista palveluista.
Viljellyn maan pinta-ala EU-alueella on hieman pienentynyt 2000-luvulla, kun taas metsien pinta-ala on pysynyt ennallaan. Suhteellisesti eniten on kasvanut urbaani ympäristö.
Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore raportti. Asukasta kohden laskettuna keittiö- ja ruokalajätteen määrä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut 12 kilogrammalla vuosien 2015–2019 aikana.
Energiaverotuksen erilaiset veronpalautukset ja tuet johtavat eriäviin verotasoihin eri toimialojen ja erikokoisten yritysten kesken ja heikentävät väistämättä energiaverotuksen ohjausvaikutusta. Suomen tulisikin yhtenäistää ja kehittää energiaverotustaan päästöpohjaisempaan suuntaan.
Tänä päivänä on tunnistettavissa kolme keskeistä globaalia ihmistoiminnan voimistamaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luontokato. Vaikka kaikki kolme ympäristökriisiä ovat globaaleja ongelmia, on niillä myös paikalliset ulottuvuutensa. Ihmisen toiminta on nopeuttanut ympäristömuutoksia niin vakavalla tavalla, ettei muu luonto ehdi reagoimaan.
Tilastoinnilla seurataan kierrätystavoitteiden täyttymistä ja niihin liittyvien politiikkatoimien onnistumista. Yhdyskuntajätteiden kierrätys on kuitenkin paljon muutakin kuin politiikkaa, lainsäädäntöä ja velvoitteita: se on jokaisen henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen.
Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni. Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.
Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pikaisia toimia – ja toimien tueksi systemaattisen tiedontuotannon. Syken, Luken ja Tilastokeskuksen yhteistyönä kehitettävällä ekosysteemitilinpidolla voidaan jokusen vuoden päästä toivottavasti seurata mm. pölyttäjien tarjoamia pölytyspalveluita.
Teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointien osuus pääoman bruttomuodostuksesta on vain reilu 2 prosenttia. Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt ja ympäristönsuojeluinvestointien tarkat kriteerit, ovat investoinnit ympäristön kannalta kuitenkin myönteisempiä kuin mitä tuo investointien suhdeluku antaisi ymmärtää.
Kun taloudellisia mittareita suhteutetaan päästöihin, monet korkean tuottavuuden toimialoista ovatkin joukon viimeisiä. Palvelualojen arvo puolestaan nousee.
Kiertotalousliiketoiminnan mittaristoa kehitetään parhaillaan kattavaksi indikaattorikokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on esittäa dataa myös alueellisesta näkökulmasta. Indikaattorikokonaisuus syntyy jo olemassa olevista aineistoista. Tilastokeskuksen erityisselvitys on osa CIRCWASTE-hanketta, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä.
Vuoden 2018 tilastotietojen mukaan yhdyskuntajätemäärä on kasvanut merkittävästi, jopa 50 kilogrammaa asukasta kohden. Tämän perusteella emme etene kovinkaan vakuuttavasti kohti kiertotaloutta. Vaikka kaatopaikkasijoitus on käytännössä loppunut kokonaan, tulisi energiahyödyntämisestä siirtyä jätteiden materiaalihyödyntämiseen.
Luontoon liittyvät harrastukset ovat suosittuja ja tavoittavat monipuolisesti eri väestöryhmiä. 1990-luvun alkuun verrattuna luontoharrastajien osuus on vähentynyt.
Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkökulmana on digitaalinen talous, biotalous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnonvarat? Bruttokansantuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansainvälisesti jaettuja mittareita.
Amos Rexissä on parhaillaan Studio Driftin Elements -näyttelyssä esillä Materialism-sarja. Se syntyi, kun tekijät huomasivat tuotteiden olevan nykyään niin edistyneitä, ettei kuluttuja pysty erottamaan, mitä ja kuinka paljon niiden valmistukseen on käytetty.
Kaivosten 124 miljoonan tonnin kokonaisnostosta 46 miljoonaa tonnia rikastettiin tai muuten jalostettiin vuonna 2017. Jäljelle jäi noin 78 miljoonaa tonnia sivukiveä ja poistettua maata.
Tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmastotalkoissa. Investointien kohdentamisessa auttaa tieto siitä, millä investoinneilla saadaan päästöt vähenemään talouskasvua haittaamatta.
Ympäristötilinpidon kehittäminen on kansainvälisesti vilkasta. Tavoitteena on laaja tilastojärjestelmä, jossa ympäristöasioita voidaan tarkastella osana politiikkalohkoja.
