Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Isoisät hevosmiehiä, pojat jo autoilijoita – tädit ajoivat pyörällä

17.7.2020
Twitterissä: @sipehiltunen ‏
Kuva: Kari Likonen

Viime kesänä blogikirjoitukseni koski taskutilastoja ja mummojani, nyt voisi olla isoisien vuoro. Voisinko löytää jotain myös heistä uusimmasta Suomi lukuina 2020 -taskutilastosta?

Kyllä, tilastot puhuvat myös edesmenneiden isoisieni elämästä.

Erottaaksemme heidät toisistaan minulla ja sisaruksillani oli tapana kutsua heitä yksinkertaisen säännön eli asuinpaikan mukaan – Arava­paappa ja Yrjäälän paappa. Oskari asui kerrostalossa, joka oli rakennettu arava­rahoituksella. Lauri asui Yrjäälän mäellä.

Yhteistä näille sodat käyneille miehille oli se, että he olivat syntyneet 1900-luvun alussa ja molemmat olivat perheellisiä. Nyt löysin uuden yhdistävän tekijän, jota en ollut aiemmin tullut ajatelleeksi – suomenhevoset.

Hevoset kuuluivat kummankin elämään keskeisesti, joskin hieman eri tavoin. Oskari tunnettiin hevoskauppiaana ja ”parisniekkana”. Hän kiersi markkinoilla ympäri maata.

Lauri taas hoiti hevosia pienestä pitäen talossa, johon hänet oli otettu huutolais­poikana. Sota-aikana hän toimi hevosmiehenä ja kuljetti ruokaa sotilaille. Kerran hän menetti hevosen ilmaiskussa. Oman hevosen hän osti vasta keski-ikäisenä aloittaessaan uuden uran pienviljelijänä.

Suomenhevonen on nimensä mukaan Suomessa kehitetty hevosrotu, jota on jalostettu vuodesta 1907 lähtien. Suurimmillaan määrä oli vuonna 1950, 408 800 suomenhevosta. Ajoneuvo­kanta oli tuolloin 75 500 ajoneuvoa.

1960-luvulle tultaessa luvut olivat päinvastaiset, moottorit olivat syrjäyttäneet hevosvoimat. Vuonna 2019 rekisterissä oli kaikkiaan yhteensä 6,8 miljoonaa ajoneuvoa, suomenhevosia oli 19 200.

Hevonen oli molempien isoisien tärkeä kulkuväline. Kummallakaan ei ollut ajokorttia, eivätkä he koskaan omistaneet autoja.

Seuraavassa polvessa autoilu oli suvussani sukupuolittunutta. Niin sedillä kuin enoilla on kaikilla ollut käytössään oma auto, mutta kukaan tädeistäni ei ole omistanut autoa.

Isäni toimi ammatti­autoilijana 60 vuotta. Myös veljeni valitsi uran, joka liittyi autoihin. Kahdella tädilläni oli ajokortit, mutta ajaminen jäi molemmilla vähiin. Toisen ajelut jäivät nuoruus­vuosille, toinen hankki ajokortin vasta keski-ikäisenä, eikä sitten juuri ajanut autolla.

Tädit olivat pyöräilijöitä. He polkivat niin työmatkat kuin muutkin vierailut, osa harrasti myös pidempiä pyörälenkkejä. Pidemmillä matkoilla käytettiin junaa tai linja-autoa.

Yrjäälän paappakin sai polkupyörän rippikoulun käytyään ja oli eläkkeellä vaimonsa kanssa aktiivinen pyöräilijä. Pyöräilyihin liittyi aina jokin tarkoitus, joko kauppaan, kyläilyyn tai haudalla käyntiin.

Aravapaappa ei pyöräilystä perustanut. Hän ei myöskään juurikaan lukenut, sen sijaan hän kertoi tarinoita. Jos hän nyt eläisi, hän voisi juoda ”tsajua” ja pitää omaa podcastia, tosin kuulijoille voisi olla haasteellista ymmärtää karjalan­murretta.

Oskari oli erinomainen seuramies, jonka paheena oli tupakan­poltto. Se tapa oli alkanut jo lapsena. Viimeisinä vuosinaan hän pystyi lopettamaan tupakan­polton.

Lauri-paappa puolestaan oli innokas lukija ja kirjaston­käyttäjä. Hän oli kiinnostunut sota­romaaneista sekä uskonnollisista ja varsinkin historiallisista teoksista. Hän seurasi uutisia radiota kuuntelemalla ja sanomalehtiä lukemalla. Hän kertoi useasti tarinan siitä, kuinka pikkupoikana oli lukenut lehdestä uutisen Titanicin uppoamisesta. Tuntematon sotilas oli hänen suosikki­romaaninsa, jonka hän luki useita kertoja.

Vuoden 2018 tietojen mukaan, 15-69-vuotiaat lukivat kirjoja 21 minuuttia päivässä. Vuonna 2019 Suomessa oli yhteensä 730 kirjastoa ja 135 kirjastoautoa. Kirjasto­lainoja tehtiin yhteensä 86 miljoonaa.

Lauri oli myös kiinnostunut luonnosta. Hän seurasi vuodenaikojen vaihteluja ja kirjasi almanakkaansa vuosittain ensilumen tulon sekä pääskysten saapumisen.

Vuoden 2019 pakkasennätys tehtiin Utsjoen Kevojärvellä -39,1 astetta ja Porvoon Emäsalossa saavutettiin helle-ennätys, +33,7 astetta. Myös nämä merkinnät olisivat voineet löytyä, paitsi Suomi lukuina 2020 -taskutilastosta, myös Laurin almanakasta.

 

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelu­suunnittelijana Tilastokeskuksen tietopalvelu -yksikössä ja vastaa Suomen tilastollisen vuosikirjan sekä Suomi lukuina -taskutilastojen tietosisällöstä.

Lähteet: Suomi lukuina 2020

Suomen Hippos ry  

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
22.7.2021
Anna Kananen

Kesäkuun alussa julkaistu Suomi lukuina -taskutilasto kertoo siitä, millaisessa yhteiskunnassa ja ympäristössä elimme vuonna 2020. Suomessa museoissa vierailtiin 4,5 miljoonaa kertaa, siis lähes saman verran kuin kymmenen vuotta aiemmin – pandemiasta huolimatta.

Artikkeli
28.4.2021
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.

Artikkeli
26.3.2020
Juho Keva

Korona koettelee työmatkalaisia, kun julkisen liikenteen vuoroja on peruttu ja yhteis­kunnan toiminnan kannalta kriittisien ammattien työntekijät käyvät edelleen työ­paikoillaan. Työmatkojen keskipituus kasvoi lähes kilometrin vuosina 2013-2017, mutta edelleen 46 prosenttia matkoista on pyöräillen alle seitsemän kilometrin mittaisia.

Artikkeli
10.8.2017
Pasi Piela

Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityis­autoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskenta­malleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.

Blogi
10.3.2015
Pasi Piela

Tilastokeskuksessa on viime aikoina tutustuttu erilaisiin saavutettavuus­laskelmiin Liikenne­viraston digitaalista tieverkkoa Digiroad hyödyntäen. Keskeisenä soveltamisalueena ovat olleet työmatkat matka-aikoineen kaikille työssä­käyville.

tk-icons