Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Alustatyö on tullut jäädäkseen – kuinka mitata sitä?

17.4.2018
Twitterissä: @HannaSutela
Kuva: Kari Likonen

Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.

Villeimmissä visioissa merkittävä osa työllisistä hankkii tulevaisuudessa elantonsa alustojen kautta ja normaalit palkkatyösuhteet ovat enää jäänteitä muinaisuudesta. Tämä nostaa esiin monia haastavia kysymyksiä esimerkiksi sosiaaliturvaan ja työsuojeluun liittyen.

Mutta näkyykö tämä työmarkkinoiden mahdollinen mullistuminen jo tilastoissa?

Tietoa siitä, kuinka yleistä alustatyö Suomessa nykyisin on, ei juuri ole ollut. Tilastokeskus selvitti vuoden 2017 työvoimatutkimuksessa ensimmäistä kertaa sitä, moniko 15–74-vuotias suomalainen hankkii ansioita alustatyön kautta.

Kysymys oli periaatteessa yksinkertainen: onko vastaaja tehnyt töitä digitaalisten alustojen kautta edellisen 12 kuukauden aikana?

Osoittautui kuitenkin yllättävän hankalaksi muotoilla asiaa ymmärrettävään muotoon. Riittävän konkreettista ja yksiselitteistä määrittelyä digitaalisille alustoille oli vaikea löytää – ainakaan sellaista, joka ei olisi liian pitkä puhelinhaastattelussa luettavaksi.

Tiedonkeruuta valmistellessa syksyllä 2016 testasimme ensin seuraavaa kysymysmuotoilua:  

Tavaroita ja palveluita vaihdetaan internetissä toimivien digitaalisten alustojen kautta, joita ovat esimerkiksi Airbnb, UpWork ja Über. Käytätkö tällaisia digitaalisia alustoja työtilaisuuksien tai ansioiden hankkimiseen? Kyllä /Ei

Hyvä yritys, mutta ei toimiva. Kysymys aiheutti testattavissa pääosin hämmennystä. Onko kampaajan netissä toimiva sähköinen varausjärjestelmä digitaalinen alusta? Luetaanko tähän facebookin kirpputoriryhmät? Toisille jäi mieleen vain kysymyksessä mainitut yritykset ja he vastasivat ”Ei, en ole über-kuski”.

Tarkemman määrittelyn lisääminen jo nyt pitkään kysymykseen olisi tehnyt siitä vielä monimutkaisemman. Halusimme pysyä lyhyinä ja konkreettisina. Ilmiön yleisemmän määrittelyn sijasta päädyimmekin kysymään yksitellen nimetyistä alustoista:

Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehnyt töitä tai hankkinut muuten ansioita seuraavien alustojen kautta: 1. Airbnb, 2. Uber, 3. Tori.fi/Huuto.net, 4. Solved, 5. Jokin muu, 6. Ei mitään näistä.

Kysymys oli monivalintakysymys, eli vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon. ”Jonkin muun” valinneita pyydettiin täsmentämään avovastauksella, mistä alustasta on kyse.

Alustatyö-ilmiön uutuudesta ja jatkuvasta muutoksesta kertoo se, että jos nyt toistaisimme kysymyksen, vaihtoehdoiksi kannattaisi lisätä vaikkapa www.treamor.com ja palkkaaminut.fi. Vaikka kysymystä ei voikaan tällaisenaan enää toistaa, osoittautui se konkreettisuudessaan toimivimmaksi vaihtoehdoksi.

Kummastusta on paikoin herättänyt se, miksi kysymyksessä mainitaan myös tunnetuimmat nettikirpputorit Tori.fi ja Huuto.fi. Ei kai alustatyöhön haluta lukea sitä, kun joku laittaa netin kautta kiertoon lapsensa pieneksi jääneet sukset ja saa niistä muutaman euron?

Törmäsimme lomakkeen suunnitteluvaiheessa kuitenkin siihen tosiasiaan, että joillekuille nettikirppikset voivat olla merkittävä ansaintatapa. Omien ja tuttavien lasten vanhoja vaatteita silitetään, kuvataan, myydään systemaattisesti. Jotkut voivat myydä myös esimerkiksi omia käsitöitään nettikirppisten kautta.  Haastattelun sujuvuuden kannalta oli parempi ratkaisu lisätä nettikirpputorit listaan, sillä niiden sisältymisestä kysymykseen olisi kuitenkin kysytty.

Epäselviä tapauksia varten annoimme haastattelijoille ohjeen, että tarkoitamme tässä toimintaa, jota tehdään ensisijaisesti juuri ansioiden hankkimisen vuoksi. Vanhojen suksien myyminen ei sitä ole.

Ilmiötä tarkemmin hahmottaaksemme ja satunnaiset nettikirppiksillä vierailijat karsiaksemme alustoja käyttäneille esitettiin myös lisäkysymys: kuinka suuren osan heidän ansiotuloistaan alustojen kautta tehty työ muodostaa – lähes kaiken, noin puolet, noin neljänneksen tai vähemmän? 

Uusien, vielä kehittymässä olevien ilmiöiden tutkiminen surveylla on haastavaa. Alustojen kautta työskentely on toistaiseksi niin marginaalista, että koko väestön kattavilla tiedonkeruilla ei ole mahdollista päästä ilmiöön kunnolla käsiksi. Mitä se työntekijöille merkitsee hyvässä ja pahassa? Miten alustatyöläiseksi on päädytty? Kenelle kyse on pääasiallisesta toimeentulon muodosta, kenelle lähinnä harrastuksesta?  

Ymmärryksen lisääminen aiheesta vaatisi avuksi myös laadullisia menetelmiä eli alustatyötä tekevien haastatteluja. Kattavin lopputulos uuden ilmiön kartoittamisessa saavutetaan usein tällaisella menetelmätriangulaatiolla eli määrällisen ja laadullisen tutkimusotteen yhdistämisellä.

Tilastoinnissa on syytä kehittää tapoja mitata alustatyöntekoa, sen merkitystä ja seurauksia tällä tavoin työskenteleville. Toistaiseksi ilmiö on marginaalinen, mutta se on tullut työmarkkinoille jäädäkseen. 

 

Tutustu myös Tilastokeskuksen syksyllä 2017 julkaisemaan "Digitalisaatio ja BKT - miten digitalisaatio näkyy taloustilastoissa" -raporttiin

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Artikkeli
29.6.2023
Hanna Sutela

Alustatyöstä puhutaan monin eri määritelmin. Tämä hankaloittaa niin ilmiön mittaamista kuin siitä käytävää keskustelua. Tilastokeskus osallistui vuonna 2022 toteutettuun Eurostatin koordinoimaan pilottitutkimukseen, jossa pyrittiin mittaamaan alustatyön yleisyyttä. Mitä ja miten kysyä alustatyöstä? Entä mitä alustatyö oikeastaan on ja mitä se ei ole? Hanna Sutela avaa artikkelissaan Tilastokeskuksen tiedonkeruuta ja tehtyjä linjauksia.

Artikkeli
29.6.2021
Ossi Nurmi

Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekevät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat. Suurin ulkomaisten osuus oli Helsingissä, 83 prosenttia yöpymisistä. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin venäläisille, kertovat Eurostatin ensimmäistä kertaa julkaisemat tiedot alustojen kautta tehdyistä varauksista.

Blogi
3.7.2020
Johannes Kolu

Vuokramökkejä on tarjolla reilusti yli 11 000, ja viime vuonna niissä yövyttiin lähes 2,7 miljoonaa kertaa. Tilasto­keskuksen kokeilemalla verkko­haravoinnilla saadaan jo laadukasta tietoa majoitus­tilastoa täydentämään.

Blogi
17.4.2018
Hanna Sutela

The platform economy, also known as the sharing economy, is a new kind of economic activity. There an enterprise offers digital market­places to other actors by means of which they can create something that produces value added.

tk-icons