Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Toinen mokoma ei enää ole kanssamme juhlimassa

3.12.2017

Kuinka paljon meitä suomalaisia on kaikkiaan ollut sadan itsenäisyyden vuoden aikana?

Hain vastausta päähän pälkähtäneeseen kysymykseen keskuudestamme poistuneiden kautta.

Viime vuonna kuoli lähes 54 000 suomalaista, enemmän kuin kertaakaan sitten sota­vuoden 1944. Tänä vuonna on ollut sama tahti, kuolleita on jo lähes 50 000.

Jos vuosittain olisi kuollut viitisen­kymmentä tuhatta suomalaista, se tekisi viisi miljoonaa sadassa vuodessa. Määrä on tietysti vaihdellut sota-aikojen lukemista hiukan pienempiin, mutta yllättävän tasaisesti vainajien määrä on pysytellyt viiden­­kymmenen tuhannen paikkeilla (Kuvio 1), kun väki­­luku on kuitenkin kasvanut yli kahdella miljoonalla. Selitys ilmiölle on elin­iän pidentyminen.

Itsenäisyyden ajan pahin vuosi oli heti ensimmäinen, vuosi 1918, jolloin yli 95 000 suomalaista menehtyi muiden syiden lisäksi sisällis­­sodan ja espanjan­­taudin uhrina. Myös sota­­vuosina 1940, 1941 ja 1944 ylitettiin 70 000 vainajan raja.

Alle neljänkymmenen tuhannen on hautajaisten määrä jäänyt vain vuosina 1952–1960.

Kuvio 1. Syntyneet ja kuolleet 1917–2017 (2017 ennakko­­arvio)

Kuvio 1. Syntyneet ja kuolleet 1917–2017 (2017 ennakko¬¬arvio)   Lähde: Tilastokeskus, väestö¬¬tilasto

Lähde: Tilastokeskus, väestö­­tilasto

Suomesta on tietysti siirrytty muuallekin kuin manan majoille. Satoja tuhansia on lähtenyt leivän perässä merten taakse ja varsinkin lahden yli Ruotsiin.

Kun otin maastamuuttaneet mukaan arvioon, tulin otsikon päätelmään. Nythän meitä on reilut 5,5 miljoonaa – ja ulko­suomalaiset tietysti päälle.

Tilastotieteen kurssin aikoinaan kesken jättäneenä esitin kysymyksen varmuuden vuoksi vielä väestö­asiantuntija Markus Rapolle.

Ensimmäiseksi tulisi määritellä suomalainen, Rapo totesi. Jos mukaan halutaan maahan­muuttajat, asia mutkistuu. Määritelmän mukaan suomalaisiksi kuitenkin katsotaan kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, riippumatta siitä missä he ovat syntyneet.  

Jos tarkastellaan vain Suomessa syntyneitä, asia on yksin­kertaisempi. Rapo lähtee liikkeelle vuoden 1917 lopun väki­luvusta, 3,1 miljoonaa, ja lisää siihen sen jälkeen Suomessa syntyneet reilut 7,1 miljoonaa lasta.

Tuosta reilun 10 miljoonan joukosta puuttuvat kuitenkin maahan­muuttajat. Kattavaa netto­tilastoa ulko­mailla syntyneistä ja jossain vaiheessa Suomessa asuneista henkilöistä viimeisen sadan vuoden ajalta ei ole. Tällä hetkellä Suomessa asuu ulko­mailla syntyneitä reilut 360 000.

Kun otetaan lukuun vaikkapa 1920-luvulla ja sen jälkeen tänne emigroituneet ja sadan vuoden aikana täältä muualle muuttaneet, päästään helposti 11 miljoonan tuntumaan.  

Tarkkaa lukua ei siis pysty sanomaan, mutta lähti sitä laskemaan syntyneistä tai kuolleista käsin, tulos on samaa suuruus­luokkaa. Meitä itsenäisiä suomalaisia on kaiken kaikkiaan ollut tupla­määrä nykyiseen nähden.

Toinen mokoma on jo siis joukosta pois, kuka mistäkin syystä. Useimmat tietenkin vanhuuttaan kuten yksi vastikään poistuneista, lapsuuteni sankari Sulo-setä. Hieno muistokirjoitus Helsingin Sanomissa kertoo kalastaja-aforistikon lähteneen suoraan rakkaalta Lanko­järveltään kevyen lumen hellästi peittelemänä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
5.12.2017
Jouni Kotkavuori
Eivät numerot ihmeitä kerro ihmisistä, mutta menköön tällä kertaa. Joulu­kuussa 1917 Suomessa syntyi 6 420 lasta, 3 237 poikaa ja 3 183 tyttöä.
Artikkeli
31.5.2017
Ilkka Lehtinen

Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaan­kaupasta yhdistettynä omaan talous­politiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hinta­tason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talous­kasvu hidastunut.

Blogi
23.6.2015
Jouni Kotkavuori
Ruotsin valtakunnan osana Suomella on maailman pisimmät perinteet tilastotoimessa. Jo vuonna 1734 kuningas velvoitti maaherrat antamaan ennen valtiopäivien alkamista kertomuksen lääninsä tilasta ja tekemään selkoa ”asukkaiden lisääntymisestä ja vähentymisestä”.
tk-icons