Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Nuoret naiset menestyivät ”miehisissä” vaaleissa

21.4.2015
Twitterissä: @miinakeskipetaj

Uusi eduskunta on edeltäjäänsä hieman nuorempi. Nuorekkuudesta vastaavat naiset. Valittujen naisten keski-ikä oli 44,4 vuotta ja miesten 49,3 vuotta. Alle 40-vuotiaista edustajista yli puolet oli naisia.

Miehiä oli selkeä enemmistö 50–59-vuotiaista sekä erityisesti 60 vuotta täyttäneistä. Kaikkiaan edustajista jopa 59 on alle 40-vuotiaita. Alle nelikymppisiä on peräti kymmenen enemmän kuin edellisessä eduskunnassa.

Kuvio 1. Eduskuntaan 2015 valittujen naisten ja miesten osuus ikäluokittain, %

Eduskuntaan 2015 valittujen naisten ja miesten osuudet ikäryhmittäin, prosenttia, Tilastokeskus, Tieto&trendit-blogi

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Vaalien alla miehet olivat näkyvästi esillä: Eduskuntapuolueet suuntasivat vaaleihin seitsemän puheenjohtajamiehen ja vain yhden puheenjohtajanaisen voimin. Puolueiden asettamista ehdokkaista naisia oli näissäkin vaaleissa alle 40 prosenttia.

Valtamediassa keskustelua hallitsi perinteisesti "miehisinä” pidetyt aiheet: talouspolitiikka ja turvallisuuspolitiikka. Sattumaa tai ei – sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, kulttuurista, koulutuksesta ja tasa-arvokysymyksistä keskusteltiin vähemmän.

1990-luvun alun tiukassa taloustilanteessa naisehdokkaiden osuus, naisten saama ääniosuus ja eduskuntaan valittujen naisten osuus tipahtivat aiempien vaalien osuuksista, vaikka naisten äänestysaktiivisuus pieneni miesten aktiivisuutta vähemmän. Miten sukupuolten edustukselle kävi näissä vaaleissa?

Kuvio 2. Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa 1954–2015, %

Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa 1954–2015, %, Tilastokeskus, Tieto&trendit-blogi

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Naisten osuus ehdokkaista, annetuista äänistä ja valituista kasvoi eduskuntavaaleissa tasaisesti 1960-luvulta alkaen 1990-luvun taitteeseen asti. 1990-luvun notkahduksen jälkeen naisten osuudet nousivat 40 prosentin pintaan tai hieman yli. Kolmessa peräkkäisissä vaaleissa naisia on asetettu ehdolle, äänestetty ja valittu eduskuntaan suunnilleen samassa suhteessa.

Vähiten naisedustajia on Keskustalla, Perussuomalaisilla ja RKP:llä.

Vahvistamattoman tuloksen mukaan nyt valituista kansanedustajista 83 on naisia (41,5 %), kun edellisvaaleissa naisia valittiin 85. Naisehdokkaat saivat 42,6 prosenttia äänistä. Aikaisemmin naiset ovat saaneet näin korkean osuuden äänistä vain vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Vuosia kestänyt taloustaantuma ei siis aiheuttanut samankaltaista notkahdusta sukupuolten välisissä osuuksissa kuin mitä 90-luvun laman jälkeisissä vaaleissa nähtiin. Itse asiassa notkahdusta ei ole tapahtunut mihinkään suuntaan, vaan naisten aliedustus eduskuntaan valituista, annetuista äänistä ja ehdokkaista on pysytellyt samalla tasolla miltei koko 2000-luvun.

Kuvio 3. Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa eduskuntapuolueittain 2015, %

Kuvio 3. Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa eduskuntapuolueittain 2015

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Uudessa eduskunnassa on suhteellisesti eniten naisia SDP:n, Kristillisdemokraattien, Vasemmistoliiton ja Vihreiden valituissa. Naisten osuus valituista on pienin Keskustalla, Perussuomalaisilla ja RKP:llä. Vasemmistoliitossa, SDP:ssä ja Kristillisdemokraateissa naisehdokkaita äänestettiin ja meni läpi selvästi naisehdokkaiden osuutta enemmän. Keskustalla ja RKP:lla tilanne oli päinvastainen.

Naisia valittiin miehiä enemmän Lapin ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Naisten osuus valituista on puolestaan pienin Keski-Suomessa (30 %), Vaasan vaalipiirissä (31 %) ja yllättäen Uudellamaalla (34 %).

 

Lisää tilastotietoa ehdokkaista, valituista ja äänestämisestä vaalitilastojen sivuilta ja vaalikarttapalvelusta

Lue myös ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysit eduskuntavaaleissa 2015.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

Artikkeli
30.6.2021
Johanna Lahtela, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.

Artikkeli
22.6.2021
Pekka Laine

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.

Artikkeli
18.5.2021
Laura Lipasti

Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.

Artikkeli
22.12.2020
Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Korona-aika on lisännyt naisilla huolia terveydestä ja hyvinvoinnista, miehillä taas toimeentulosta, kertovat Kansalaispulssi-kyselyn tulokset. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset näyttävät kasvaneen hieman, naisilla miehiä useammin. Huoli työn ja perheen yhdistämisestä on yhteinen.

tk-icons