Aiheet
Hinnat ja kulutusTyö, palkat ja toimeentuloKansantalous

Kuluttajien luottamus uuteen pohjanoteeraukseen syyskuussa – omakin talous huolena

Tilasto:
Viiteajankohta:
2022, syyskuu
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
tiedote

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli -18,3 syyskuussa 2022, kun se elokuussa oli -14,9 ja heinäkuussa -15,9. Syyskuun lukema on mittaushistorian 1995–2022 heikoin. Viime vuoden syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon 6,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,9. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. syyskuuta 1 003 Suomessa asuvaa henkilöä.

Pääkohdat

  • Kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan heikkenivät selvästi syyskuussa elokuuhun ja varsinkin vuodentakaiseen verrattuna.
  • Odotukset sekä kuluttajan omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat syyskuussa synkemmät kuin koskaan aiemmin. Arviot myös oman ja Suomen talouden nykytilasta olivat hyvin heikot.
  • Kuluttajilla oli ennätyksellisen vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan. Ajankohtaa pidettiin huonoimpana koskaan ostoksille. Asunnon ostoaikeet laantuivat alle keskimääräisen tason.
  • Arviot inflaatiosta kyselyhetkellä ja vuoden kuluttua olivat mittaushistorian korkeimmat.
  • Syyskuussa kuluttajat pitivät omaa rahatilannettaan edelleen hyvänä. Kuva sekä yleisestä että omakohtaisesta työttömyydestä koheni neutraalille tasolle.

Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Syyskuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -12,4). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-23,3). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat vähiten pessimistisiä (-11,2). Syyskuussa selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-29,8). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Syyskuussa kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan heikkenivät selvästi elokuuhun ja varsinkin viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat synkimmät koskaan mittaushistoriassa 1995–2022. Arviot myös oman ja Suomen talouden nykytilasta olivat syyskuussa hyvin heikot.

Peräti 86 % kuluttajista oli syyskuussa sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain 3 % näki sen parempana. Kuluttajista 29 % arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Hieman harvempi eli 25 % kuluttajista piti omaa talouttaan syyskuussa viimevuotista vahvempana.

Syyskuussa vain 12 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Yli puolet eli 61 % kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti syyskuussa enää 19 % kuluttajista, kun taas jopa 35 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa parani syyskuussa neutraalille tasolle. Kuluttajista 19 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 39 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Syyskuussa työlliset kuluttajat (palkansaajat ja yrittäjät) arvioivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pysyneen ennallaan ja yhtä suurena kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Työllisistä 7 % uskoi uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 16 % arvioi riskin kasvaneen. Toisaalta puolet työllisistä eli 49 % koki syyskuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Inflaatio

Syyskuussa kuluttajien arviot inflaatiosta kyselyhetkellä ja vielä vuoden kuluttua kohosivat edelleen ja samalla mittaushistorian korkeimmiksi.

Kuluttajat arvioivat syyskuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 7,9 % viime vuoden syyskuusta ja nousevat 6,7 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 86 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 66 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Syyskuussa ajankohtaa pidettiin erittäin huonona lainanotolle ja jopa säästämiselle. Kuluttajista vain 15 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja enää 37 % piti säästämistäkään kannattavana. Silti aikomusta lainanottoon esiintyi yhä kuten pitkällä ajalla keskimäärin kuluttajien keskuudessa. Syyskuussa 16 % kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat edelleen hyväksi syyskuussa ja mahdollisuuksia säästämiseen ennakoitiin olevan tulevina kuukausina keskimääräisen verran. Rahaa oli syyskuussa jäänyt säästöön 60 %:lla kuluttajista ja 72 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Syyskuussa ajankohtaa pidettiin huonoimpana koskaan kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 11 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana oli kuluttajilla syyskuussa ennätyksellisen vähän. Ostoaikeet laantuivat elokuuhun ja etenkin vuodentakaiseen verrattuna. Syyskuussa vain 8 % kuluttajista aikoi lisätä ja jo puolet eli 48 % vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin syyskuussa selvästi vähemmän kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Myös asunnon osto- tai rakentamisaikeita riitti enää alle keskimääräisen tason. Lisäksi asunnon peruskorjausta koskevat suunnitelmat vähenivät syyskuussa pitkän ajan tavanomaisiin lukemiin.

Syyskuussa vain 12 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi samoin 12 % kuluttajista. Kuluttajista 17 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Tilaston aineisto

Syyskuussa vastaukset saatiin 1 003 henkilöltä. Vastauksista 76 % tuli verkkolomakkeelta (otoksesta verkkovastausten osuus 35 %). Tutkimuksen vastauskato oli 53,9 %. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollisen ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet).

Tietokantataulukot

Tähän julkaisuun liittyvät tietokantataulukot

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Koodi
  • Ajankohta
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ajankohta
  • Koodi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ajankohta
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ikä
  • Ajankohta
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ajankohta
  • Koulutusaste
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ajankohta
  • Sosioekonominen asema
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
  • Ajankohta
Päivitetty:

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.