Suomen julkisen talouden ylijäämä EU-maiden korkein vuonna 2007

Suomen julkisen talouden vahva nousu 1990-luvun vaikeuksista on ollut EU-tasolla poikkeuksellinen ilmiö. Huomionarvoista on erityisesti julkisen alijäämän kehitys. Vuonna 1995 alijäämä oli EU-maiden suurimpia eli 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2007 mennessä tilanne oli kääntynyt päälaelleen, sillä Suomen julkisen talouden ylijäämä oli EU-maiden korkein eli 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Reetta Varjonen-Ollus ja Mika Sainio Tieto&trendit-lehdessä.

Julkisen talouden erinomaista rahoitusasemaa selittää pitkälti työeläkelaitosten rahoitusomaisuus, joka Suomen tapauksessa luetaan julkiseen sektoriin kuuluvaksi. Merkittävää on kuitenkin se, että myös valtion nettorahoitusvarallisuus kääntyi positiiviseksi vuonna 2006. Vuonna 2007 se oli jo yli 8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myönteinen kehitys selittyy sekä velan pienenemisellä että valtionomaisuuden markkina-arvon kasvulla.

Jaakko Kiander: Finanssikriisin seuraukset voivat olla Suomelle vakavia

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander näkee globaalissa talouskriisissä samoja piirteitä kuin 1930-luvun suuressa lamassa. Hän vertaa finanssisektoria korttitaloon tai dominopeliin, jossa yhden osasen kaatuminen voi johtaa tuhoisaan ketjureaktioon.

Suomi ei välty finanssikriisiltä. Investointien supistuminen, kokonaistuotannon lasku, työttömyyden nousu ja julkisen talouden ongelmat ovat Kianderin listaamia uhkakuvia. - Mahdolliset talouspolitiikan paniikkireaktiot kuten julkisten menojen leikkaukset, nimellispalkkojen alentaminen ja työaikojen pidentäminen voivat pahentaa tilannetta edelleen, Kiander arvioi.

Ensi vuoden osalta näköpiirissä on Kianderin mukaan myös positiivisia tekijöitä. Tällaisia ovat jo sovitut palkankorotukset sekä hallituksen budjettiesitykseen sisältyvät tuloverokevennykset, jotka toteutuessaan tulevat parantamaan kotitalouksien ostovoimaa ensi vuonna eli juuri silloin kun tarve on suurin.

GPI-mittarin mukaan aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten

Uuden GPI-indikaattorin kuva hyvinvoinnista poikkeaa merkittävästi BKT-mittarin antamasta kuvasta. Genuine Progress Indicator (GPI) eli "aidon kehityksen indikaattori" paljastaa, että talouskasvu ei enää 1980-luvun lopun jälkeen ole lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia.

Bruttokansantuotetta käytetään yleisesti maiden elintason vertailuun. Hyvinvoinnin mittari BKT ei ole koskaan ollut, ja myös jälkiteollista taloutta kuvaavana mittarina se on vanhentunut. Bruttokansantuotetta tarkasteltaessa talouden tuotannon merkitys korostuu ja elämänlaatuun keskeisesti vaikuttavat asiat jäävät vähälle huomiolle tai kokonaan huomiotta. - Talous- ja yhteiskuntajärjestelmää ohjaavatkin vääristyneet signaalit siitä, mikä on todella arvostettua ja tärkeää, painottaa Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri, Tilastokeskus, p. (09) 1734 2785.
Tarkempia kirjoittajatietoja löytyy lehdestä.

Lue lisää aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta

Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi


Päivitetty 12.11.2008