Tuottavuuden lähteet ovat pitkälti aineettomia

Yritysten investoinnit aineettomaan pääomaan ovat Suomessa vähintään yhtä suuria kuin investoinnit perinteiseen aineelliseen pääomaan eli koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, toteavat tutkijat Janne Huovari ja Mika Maliranta Tieto&trendit-lehdessä. Heidän tuoreen selvityksensä mukaan tuottavuusanalyyseissä, joissa ei ole otettu huomioon aineettomia investointeja, on siis sivuutettu puolet yritysten kaikista tulevaa talouskasvua varten tehdyistä panostuksista. Aineettomat investoinnit koostuvat tutkimus- ja tuotekehityksestä sekä investoinneista tuotemerkkeihin, henkilöstön osaamiseen, organisaatioon ja ohjelmistoihin.

Aineeton pääoma on ollut viime vuosina aineellista pääomaa tärkeämpi työn tuottavuuden kasvutekijä. Uusien teknologioiden tuottavuusvaikutukset tulevat nyt nopeammin näkyviin kuin viime vuosisadan alkupuolella, jolloin aineelliset investoinnit olivat talouskasvun moottori. Nykyään uudet teknologiat ovat kiinnittyneet aikaisempaa enemmän aineettomaan pääomaan, esimerkiksi henkilöstön osaamiseen tai työn organisointiin yrityksessä. Huovarin ja Malirannan selvityksestä käy ilmi, että mitä enemmän talouskasvu nojautuu aineettomiin investointeihin, sitä suurempi on työntekijöiden osaamisen merkitys.

Ekonomisti Janne Huovari työskentelee Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa PTT:ssä ja dosentti Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa ETLAssa.

Joka kolmas töissä asuinkuntansa ulkopuolella

Joka kolmas Suomen työllinen käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella, kirjoittaa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä. Väkilukuaan 2000-luvulla kasvattaneet kunnat ovat poikkeuksetta jonkin suuren kaupungin työssäkäyntialuetta.

Kunnat tavoittelevat pendelöijiä, sillä heidän tulonsa ovat noin kolmanneksen korkeammat kuin asuinkunnassaan työskentelevien. Vuonna 2005 pendelöijät ansaitsivat keskimäärin 30 200 euroa, kun asuinkunnissaan työskentelevien keskitulot olivat 22 900 euroa. Esimerkiksi Kauniaisen verotettavista työtuloista peräti 87 prosenttia kertyy kunnan ulkopuolella ansaituista palkoista.

Aivovuoto lisääntyy

Globaalin työvoiman muuttoliike tuottaa vuosittain triljoonaluokan rahalähetykset saapumismaista lähtömaihin. Tämä on paljon enemmän kuin koko kansainvälinen kehitysapu yhteensä. Rahalähetysten hyödyllisyyden onkin ajateltu oikeuttavan huippuosaajien rekrytoinnin kehitysmaista.

Heikko taloussuhdanne saapumismaassa kuitenkin vähentää rahalähetyksiä. Esimerkiksi Amerikan kehityspankin äskettäisen kyselyn mukaan vain puolet vastaajista lähetti rahaa kotimaahansa, kun vielä vuonna 2006 vastaavassa tutkimuksessa rahaa lähetti kolme neljästä. Kuivuvat rahavirrat leikkaavatkin tällä hetkellä lähtömaan saamia hyötyjä eli aivovuoto lisääntyy, arvioi Helsingin yliopiston dosentti ja Euroopan Neuvoston muuttoliikeasiantuntija Arno Tanner.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri, Tilastokeskus, p. (09) 1734 2785.
Tarkempia kirjoittajatietoja löytyy lehdestä.

Lue lisää aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta

Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi


Päivitetty 17.9.2008