Koulutuspääoma kasautuu yliopistojen ympärille

Koulutuspääoma on keskittynyt voimakkaasti yliopistoja ympäröiville työssäkäyntialueille. Vaikka koulutustaso on noussut koko maassa viimeisten 35 vuoden aikana, kuntien väliset erot koulutuspääomassa ovat kasvaneet. Tämä johtuu erityisesti koulutetun väestön muuttamisesta kasvukeskuksiin. Tiedot ilmenevät Hannu Karhusentekemästä selvityksestä, joka on julkaistu tuoreessa Hyvinvointikatsaus-lehdessä.

Vuonna 2005 suomalaisilla oli koulutuspääomaa keskimäärin 73 000 euron arvosta henkilöä kohden, kun vuonna 1970 sitä oli 57 000 euron arvosta. Koulutuspääoma lasketaan tutkintojen kustannusten perusteella. Pääoman kasvua selittää erityisesti korkea-asteen tutkintojen lisääntyminen.

Myös väestön ikääntymisen vuoksi koulutuspääoma uhkaa kasaantua yhä selvemmin kasvukeskuksiin. Vaikka nuorten koulutustaso onkin aiempia ikäpolvia korkeampi, nuorten koulutuspääoma näyttäisi tulevaisuudessa riittävän vain hyvin harvoilla alueilla korvaamaan työelämästä poistuvan koulutuspääoman.

Asiointimatkat kasvaneet vuosikymmenessä

Matka kotoa päivittäistavarakauppaan, postitoimistoon ja kirjastoon on kasvanut lähes joka puolella Suomea, kirjoittaa Timo Sirkiä. Palvelujen etäisyydet ovat kasvaneet erityisesti maaseutumaisissa kunnissa, mutta myös pääkaupunkiseudulla matka postiin ja kirjastoon on lievästi pidentynyt. Pääkaupunkiseudulla matka päivittäistavarakauppaan on sen sijaan jonkin verran lyhentynyt. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen kyselytutkimukseen.

Vielä vuosikymmen sitten puolella suomalaisista kauppamatka oli alle puoli kilometriä, mutta nykyisin näin lyhyt matka on enää kolmanneksella. Postiin on nykyään matkaa jo keskimäärin kaksi ja puoli kilometriä. Kirjastoverkon harventuminen puolestaan näkyy siinä, että enää 15 prosentilla suomalaisista kirjasto sijaitsee alle puolen kilometrin päässä, kun vielä vuonna 1999 näin oli joka neljännellä.

Suomalaisesta koulusta tulee myös huippuosaajia

Koululaisten osaamista mittaava Pisa-tutkimus ei tue väitettä, että suomalainen koululaitos olisi "tasapäistävä", kirjoittaa Olli Kangas. Esimerkiksi lukemisessa suomalaisista oppilaista 17 prosenttia yltää erinomaiseen tasoon, mikä on OECD-maista toiseksi eniten. OECD-maissa keskimäärin yhdeksän prosenttia yltää erinomaiseen tasoon lukemisessa.

Luonnontieteissä Suomi nousee huippuosaajien määrässä niin ikään toiselle sijalle, ja matematiikassa suomalaiset koululaiset ovat myös kärjen tuntumassa jaetulla kolmannella sijalla. Päinvastoin kuin yleensä luullaan, Suomessa on muihin maihin verrattuna erittäin paljon huippuryhmään kuuluvia oppilaita, Kangas kirjoittaa.

Syysnumeron teemana on aikuiskoulutus

Hyvinvointikatsauksen syysnumero 3/2008 käsittelee aikuiskoulutusta. Lehdessä kerrotaan muun muassa henkilöstökoulutuksen tasa-arvosta sekä siitä, ketkä osallistuvat aikuiskoulutukseen. Lehdestä voi lukea myös koulun ja kodin kasvatusvastuusta, pikavipeistä sekä isyysvapaiden käytöstä eri ammateissa.

Muista artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Internet-sivuiltamme.

Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.

Lisätietoja artikkeleista:

Suunnittelija Hannu Karhunen (09) 1734 2964
Tutkija Timo Sirkiä (09) 1734 2622
Tutkimusprofessori Olli Kangas (Kela) 020 63 41935
Päätoimittaja Riitta Harala (09) 1734 3604


Päivitetty 15.9.2008