Helsinkiläisillä edelleen muita suomalaisia lyhyempi elinajanodote

"Helsinki on viitisen vuotta muuta Suomea jäljessä elinajanodotteen kehityksessä", kirjoittavat Timo Kauppinen, Tapani Valkonen, Pekka Martikainen ja Lasse Tarkiainen Kuntapuntari-lehdessä 3/2008. Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut tasaisesti vuodesta 1991 vuoteen 2005, mutta se on edelleen lyhyempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja Suomessa.

Kirjoittajat tuovat esiin Helsingin korkean koulutustason ja muuta Suomea lyhyemmän elinajanodotteen välisen ristiriidan. Yksilötasolla korkea koulutustaso on yhteydessä pidempään elinajanodotteeseen, joten myös elinajanodotteen voitaisiin olettaa olevan Helsingissä pitempi kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Näin ei kuitenkaan ole, koska helsinkiläisillä on lyhyempi elinajanodote kuin vastaavantasoisen koulutuksen saaneilla muualla Suomessa. Helsinkiläisten lyhyempi elinajanodote näkyy erityisesti keskiasteen ja perusasteen koulutuksen saaneilla. Naisilla myös korkea-asteen koulutuksen saaneiden elinajanodote oli lyhyempi kuin saman koulutuksen saaneilla muualla Suomessa.

Myös Helsingin sisäiset alueelliset erot elinajanodotteessa ovat suuria, erityisesti miehillä. Helsingin seitsemässä suurpiirissä 20-vuotiaiden miesten elinajanodote vaihteli 52,7 vuodesta 57,8 vuoteen vuosina 2001-2005. Tarkemmalla peruspiirijaolla erot ovat vielä suuremmat.

Teemana väestörakenne

Kuntapuntarin 3/2008 teemana on alueiden väestörakenne. Pekka Myrskylä kirjoittaa kuntien ikärakenteen muutoksista ja työvoimapulasta väestöennusteen perusteella. Ella Tanskasen artikkelissa aiheena on Helsingin ulkomaalaisväestö, joka on kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien. Väestön täydennyskoulutustarvetta pohtii puolestaan Sari Lohikoski, jonka artikkeli perustuu Satakunnassa tehtyyn tutkimukseen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutustarpeista. Mikko Niemelä kirjoittaa alueellisten toimeentuloerojen kaventuneen 2000-luvulla. Hän korostaa, että vertailussa on huomioitava tulotason lisäksi myös elinkustannusten alueellinen vaihtelu. Yrityskannan vaihtuvuutta yleensä ja erityisesti maaseutuyrittäjyyttä tarkastelee Pekka Lith.

Lue lisää aiheista Kuntapuntari-lehden sivuilta

Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi


Päivitetty 4.9.2008