Suomalaisten kulutus edelleen maltillista

Suomalaisten kulutus on edelleen maltillista, vaikka kulutus onkin kymmenkertaistunut sadassa vuodessa. Suomalaisten kulutus asukasta kohden oli seitsemän prosenttia OECD-maiden keskiarvoa pienempää OECD-maiden välisessä vertailussa vuodelta 2005. Ruotsissa ja Tanskassa kulutettiin noin kymmenen prosenttia ja Norjassa jopa noin neljänneksen enemmän kuin meillä. Runsainta kulutus oli Yhdysvalloissa.

Usean vuosikymmenen aikana totuttiin siihen, että suomalaisten kulutusmahdollisuudet paranivat ja eri väestöryhmien väliset kulutuserot tasoittuivat. Tässä tapahtui kuitenkin muutos 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kulutuserot eri tulo- ja sosiaaliryhmiin kuuluvien välillä ovat kasvaneet. Köyhyyden ja pienituloisuuden kuva on tarkentunut asumiskustannusten alueellisen vaihtelun seurauksena. Korkeat asumiskustannukset kaupungeissa ovat tasoittaneet maaseudun ja kaupunkien välisiä eroja.

Tiedot käyvät ilmi artikkelikokoelmassa "Kulutuksen pitkä kaari. Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin." Kirja julkistetaan 9.4.2008 pidettävässä seminaarissa, jonka järjestävät Kuluttajatutkimuskeskus, Tilastokeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Seminaarissa vietetään tilastollisen kulutustutkimuksen 100-vuotisjuhlaa. Kirjan kustantaja on Gaudeamus.

Kirjassa esitellään suomalaisen kulutusyhteiskunnan muotoutumista pitkällä aikavälillä, kulutukseen liittyviä nykykeskusteluja sekä tulevaisuuden näkymiä. Kulutusta tarkastellaan yhteiskunnallisena ilmiönä ja arkielämän käytäntönä. Kirjan artikkeleissa pohditaan yhteiskunnan rakenteellisten ja yksilöllisten tekijöiden merkitystä kulutuksen muotoutumisessa. Kirjassa otetaan kantaa myös kulutuksen eettisiin kysymyksiin ja kulutuskritiikin muotoihin.

Väestön ikääntyminen sekä yhden ja kahden hengen kotitalouksien yleistyminen ovat esimerkkejä rakenteellisista muutoksista, jotka tulevat vaikuttamaan kulutuksen muotoutumiseen pitkälle tulevaisuuteen. Näiden seurauksena erityisesti julkisten ja yksityisten palveluiden - myös aivan uudenlaisten - tarve lisääntyy. Yksityisten palveluiden osuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat kasvattaneet sekä yksityisten yritysten että kansalaisjärjestöjen lisääntynyt osallistuminen palvelutuotantoon. Suuri osa Suomesta on kuitenkin niin harvaan asuttua, että se rajoittaa yksityisten palvelutuottajien kiinnostusta laajentaa toimintaansa. Jo tästäkin syystä julkisten palveluiden kehittäminen on edelleen tärkeää. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan eriyttävästi myös alueellisiin asuntomarkkinoihin ja ne synnyttävät vaatimuksia asuinalueiden, kotien tilojen ja varustelun suunnitteluun.

Vaikka yleisellä tasolla rakenteellisilla tekijöillä on vaikutusta kulutuksen määräytymiseen ja kulutuksessa ilmeneviin eroihin, on nähtävillä selviä merkkejä myös kulutuksen koko ajan lisääntyvästä yksilöllistymisestä. Esimerkiksi kulutustavaramarkkinoille ilmaantuu erityisesti henkilökohtaisia tieto- ja viestintätekniikan laitteita. Samoin ruokailutavat ja elintarvikkeita koskevat ostopäätökset ovat yhä eriytyneempiä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lapsiperheitä ei voida tarkastella yhtenäisenä väestöryhmänä, vaan perheen välillä ja yhden perheen sisältäkin voi löytyä monenlaisia kulutustapoja.

Yksilöllisyyttä lisäävät kuluttajien kasvaneet mahdollisuudet toimia ja saada tietoa kulutustavaramarkkinoilla. Tietoa ovat perinteisesti tuottaneet ja jakaneet ammattilaiset, mutta tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen on laajentanut myös kuluttajien keskinäistä tiedonvaihtoa sekä muokannut kuluttajien ja tuottajien välistä suhdetta aikaisempaa vuorovaikutteisemmaksi.

Kuluttamiseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Kulutusvalinnat muokkaavat monella tapaa yhteiskuntaa ja ympäristöä. Kuluttajat vaikuttavat omilla toimillaan yhteiseen hyvinvointiin. Kulutuksen kollektiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan synny pelkästään kuluttajien päätöksistä, vaan ovat välillisesti seurausta esimerkiksi teiden rakentamista, julkisen liikenteen sujuvuutta tai kaupan keskittymistä koskevasta poliittisesta päätöksenteosta. Kulutukseen liittyvät ristiriidat edellyttävätkin päättäjien, kuluttajien ja tuottajien välisen keskustelukulttuurin kehittämistä sekä kulutusta koskevan tietopohjan laajentamista ja monipuolistamista.

Lisätietoja:
Kirsti Ahlqvist (09) 1734 3412, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi
Anu Raijas (09) 7726 7712, etunimi.sukunimi@kuluttajatutkimuskeskus.fi

Kulutuksen pitkä kaari. Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin
Toimittaneet Kirsti Ahlqvist, Anu Raijas, Adriaan Perrels, Jussi Simpura ja Liisa Uusitalo
Gaudeamus Helsinki University Press / Palmenia, Helsinki 2008.
Nid., 392 s. KL 30.1
ISBN 978-951-570-754-3
Tilaukset ja kirjan esittely Gaudeamuksen sivuilla


Päivitetty 7.4.2008