Julkaistu: 7.1.2005
Valuuttakurssit jakavat talouden kasvunäkymiä uudelleen
Talouden kasvun viimeaikaisesta hidastumisesta huolimatta kansainväliset ennusteet ovat edelleen toiveikkaita. Maailmankaupan ja -talouden arvioidaan jatkavan ripeätä kasvuaan kahtena seuraavana vuonna. Ennusteissa tunnustetaan kuitenkin epävarmuuden lisääntyminen. Raakaöljyn hintakehityksen ohella valuuttakurssien muutokset varjostavat kansainvälisen talouden näkymiä.
Valuuttojen kurssimuutosten taustalla ovat pitkään jatkuneet maailmankaupan tasapainottomuudet. Ennustajat ovat vuosikausia varoitelleet etenkin Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämästä ja sen vaikutuksista valuuttamarkkinoille.
Syyskauden ennusteessaan esimerkiksi OECD arvioi Yhdysvaltain vaihtotasealijäämän kohoavan 6-6,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta kahden seuraavan vuoden kuluessa. Vuoden 2006 alijäämän ennustetaan nousevan runsaaseen 800 miljardiin dollariin.
Yhdysvalloissa tätä alijäämäongelmaa on pitkään vähätelty. On luotettu siihen, että markkinat ennen pitkää korjaavat ongelman. Tarvittavat hintasignaalit markkinoille tulevat valuuttakurssimuutosten kautta; dollarin halpeneminen painottaa kansainvälistä talouskasvua uudelleen siten, että se vähitellen alkaa korjata tasapainottomuuksia. Tällainen markkinavetoinen sopeutumisprosessi on selvästi jo käynnistynyt.
Euroopassa tätä Yhdysvaltain selviytymisstrategiaa kauhistellaan. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet on luonnehtinut viimeisimpiä valuuttakurssimuutoksia "epätoivottaviksi" ja "brutaaleiksi".
Ainakin toistaiseksi Eurooppa on saanut osakseen kohtuuttoman suuren osuuden dollarin halpenemisen vaikutuksista. Vuoden 2000 jälkipuoliskon pohjatasoltaan euro on vahvistunut dollarin suhteen yli 60 prosenttia. Tämä on heikentänyt Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia hyödyntää näköpiirissä olevaa maailmankaupan nopeaa kasvua.
Yhdysvalloissa valuuttakurssien muutokset ovat vauhdittaneet yrityssektorin investointeja, mikä ennen pitkää muuttaa tarjonnan rakennetta vaihtotasetta tasapainottavaan suuntaan. Tämä prosessi vie kuitenkin aikansa ja siihen liittyy kysymyksiä, joihin vastaaminen on vaikeata: Miten alas dollari vajoaa? Millaisella korkotasolla Yhdysvallat kykenee rahoittamaan vaihtotasevajeensa? Miten nopeasti kotimaista säästämistä kyetään elvyttämään?
Nämä kysymykset tuovat epävarmuutta kansainvälisen talouden näkymiin siten, että etenkin Euroopassa on alettu vaatia keskuspankkien väliintuloa valuuttojen vakauttamiseksi.
Euromaiden näkökulmasta dollarin heikkeneminen ei toki ole yksinomaan negatiivinen asia. Vahva valuutta lieventää hintapaineita ja mm. öljyn hinnan nousun vaikutuksia siten, että Euroopan keskuspankki on ainakin toistaiseksi voinut pidättäytyä koron nostamiselta.
Euroopassa korkosyklin kääntyminen saattaa venyä odotettua pitempään. Esimerkiksi OECD:n ennusteen mukaan lyhyet korot kääntyvät euroalueella nousuun vasta vuoden 2006 alussa. Lisäksi korkotason arvioidaan euroalueella jäävän jonkin verran alhaisemmaksi kuin Yhdysvalloissa vuosina 2005-2006.
Valuuttakurssien muutokset jakavat kansainvälisen talouden kasvunäkymiä uudelleen. Yhdysvalloissa kasvu perustuu vientiin ja yritysten investointeihin. Euroopassa euron vahvistuminen tukee kotimaista kysyntää. Jo vuonna 2004 viennin kasvu näyttää euroalueella jääneen selvästi maailmankaupan kasvua hitaammaksi.
Suomen tilanne kuvaa hyvin koko euroalueen kehitystä. Tammi-lokakuussa tavaraviennin arvo lisääntyi vain vajaat 2 prosenttia vuoden 2003 vastaavan ajan tasoltaan. Yksinomaan lokakuussa vienti jäi ennakkotietojen mukaan noin kymmenesosan alhaisemmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Myös teollisuuden vientitilausten vahvistuminen pysähtyi vuoden 2004 jälkipuoliskolla niin Suomessa kuin useimmissa muissa euromaissa.
Päivitetty 7.1.2005