Julkaistu: 14.11.2003
Ikääntyvä yrittäjäjoukko ei saa riittävää vahvistusta
Yrittäjät ikääntyvät hieman nopeammin kuin palkansaajat, kertoo työssäkäyntitilasto. Yrittäjien ansiotaso on usein alempi kuin palkansaajilla. Nuorten into yrittäjyyteen onkin laskenut.
Pekka Myrskylä
SUOMEN työllinen väestö alkaa olla vanhimmillaan. Vuonna 1945 syntynyt ensimmäinen suuri ikäluokka täyttää tänä vuonna 58 vuotta. He ovat jo hyvin lähellä työllisen väestön keskimääräistä eläkeikää, ja muutkin suurimmat ikäluokkamme sivuuttaneet reilusti 50 vuoden iän. Työelämästä on nyt poistumassa ikäluokkia, joiden koko vieläkin on noin 85 000 henkeä, ja työelämään on astumassa noin 60 000 - 65 000 hengen ikäluokkia. On siis selvää, että työllisen väestö keski-ikä nousee.
Palkansaajien määrä laski 1990-luvulla laman vuoksi voimakkaasti ja on saavuttanut vasta viime vuosina lamaa edeltäneen tasonsa. Yrittäjien määrä on pudonnut 85 000:lla, mutta kato koskee melkein yksinomaan maataloutta. Muiden kuin maatalousyrittäjien määrä väheni vain 5 000:lla.
Yrittäjiksi katsotaan työssäkäyntitilastossa kaikki ne työlliset, joilla on yrittäjäeläkevakuutus voimassa. Ja jos heillä on yrittäjätulojen lisäksi palkkatuloja, pitää yrittäjätulojen olla palkkatuloja suuremmat.
Perinteiset yrittäjät vähenemässä
Perinteisillä yrittäjäaloilla kuten rakentamisessa, kaupassa, majoitus- ja ravitsemispalveluissa ja liikenteessä, yrittäjien määrä on laskussa. Yrittäjämäärä kasvaa uusilla toimialoilla kuten liike-elämää palvelevassa toiminnassa eli kiinteistö-, vuokraus-, tietojenkäsittely- ja tutkimuspalveluissa, terveydenhoito- ja sosiaalialan palveluissa sekä henkilökohtaisissa palveluissa (elokuvat, kuntosalit, pesulat, kampaamot jne).
Miesyrittäjien määrä on vähentynyt perinteisillä aloilla: teollisuudessa, kaupassa ja liikenteessä, ja kasvanut oikeastaan vain liike-elämän palveluissa ja muissa palveluissa.
Yrittäjistä runsas kolmannes on naisia. Muiden kuin maatalouden naisyrittäjien määrä on kasvanut tuhannella. Naisyrittäjienkin määrä on vähentynyt kaupassa ja kasvanut terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden alalla. Miesten tavoin myös liike-elämän palvelut ja muut palvelut ovat kasvussa.
Palkansaajien ja yrittäjien määrä muutos 1990-2001
| Palkansaajat | Yrittäjät | |||
| Mies | Nainen | Mies | Nainen | |
| Yhteensä | -5 008 | 7 295 | -42 965 | -42 384 |
| Maatalous | -11 066 | -4 750 | -36 427 | -43 548 |
| Teollisuus | -11 323 | -35 247 | -2 808 | -596 |
| Rakentaminen | -26 322 | -6 040 | -1 075 | -49 |
| Tukku- ja vähittäiskauppa; moott.ajon.korj. | -5 152 | -13 842 | -3 875 | -4 703 |
| Majoitus- ja ravitsemistoiminta | 3 272 | 174 | 809 | -432 |
| Kuljetus, varast. ja tietoliikenne | 3 944 | -2 651 | -3 279 | 39 |
| Rahoitus, liike-elämän palv. | 36 901 | 8 384 | 3 020 | 2 083 |
| Julkinen hallinto, koulutus | 6 276 | 17 110 | 213 | 223 |
| Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut | 7 864 | 42 848 | 338 | 3 386 |
| Muut yhteisk. ja henkilök. palv. | -3 797 | 2 741 | 2 365 | 3 089 |
| Muu, tunt | -5 605 | -1 432 | -2 246 | -1 876 |
| Muu toimialat kuin maatalous yht. | 6 058 | 12 045 | -6 538 | 1 164 |
Yrittäjät 5 - 6 vuotta vanhempia kuin palkansaajat
Vuonna 2001 keski-ikä palkansaajamiehillä oli 39,6 ja naisilla 40,5 vuotta. Miesyrittäjien keski-ikä taas oli 45,5 vuotta, naisilla 40,5. Palkansaajissa on nuoria naisia hieman vähemmän kuin miehiä, mikä nostaa keski-ikää. Naiset ovat koulutuksen ja lastenhoidon vuoksi miehiä useammin työvoiman ulkopuolella.
Miesyrittäjien keski-ikä toimialoittain 2001
| Palkansaajat | Yrittäjät | |
| Yhteensä | 39,6 | 45,5 |
| Maatalous | 41,5 | 45,8 |
| Teollisuus | 39,7 | 46,6 |
| Rakentaminen | 40,2 | 44,3 |
| Tukku- ja väh.kauppa | 37,3 | 45,8 |
| Majoitus- ja ravitsemustoiminta | 32,2 | 41,6 |
| Kuljetus, tietoliikenne | 39,8 | 45,8 |
| Rahoitus, liike-elämän palvelut | 38,7 | 45,9 |
| Hallinto, koulutus | 41,9 | 46,4 |
| Terveys- ja sosiaalipalvelut | 41,7 | 44,4 |
| Muut palvelut | 41,1 | 43,7 |
Sekä palkansaajien että yrittäjien keski-ikä on nousussa, kun suuret ikäluokat ovat lähestymässä työelämän loppupäätä. Miespalkansaajien keski-ikä on 11 vuodessa noussut kahdella vuodella, miesyrittäjien 2,5 vuodella. Naisilla palkansaajien keski-ikä on noussut 2,4 vuotta eli jopa enemmän kuin yrittäjillä (1,5 vuotta). Uusilla aloilla toimintansa aloittavat nuoret naisyrittäjät alentavat keski-ikää.
Toimialojen välillä on suurta vaihtelua. Miesyrittäjien keski-ikä on noussut eniten teollisuudessa (4,7 vuotta) ja julkisissa palveluissa (4,9). Rakentamisessa, liikenteessä ja maataloudessa miesyrittäjien keski-ikä on noussut vain parilla vuodella eli jopa vähemmän kuin saman alan palkansaajilla. Miespalkansaajilla keski-iän nousu on nopeinta rakentamisessa, julkisen hallinnossa ja hoitoalalla, hitainta hotelli- ja ravintolatoiminnassa, liike-elämän palveluissa ja teollisuudessa.
Naisyrittäjien keski-ikä nousee nopeimmin julkisissa palveluissa, teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa - hitaimmin maataloudessa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja liikenteessä. Naispalkansaajien keski-ikä nousee nopeimmin julkisissa palveluissa ja sosiaali- ja terveysalalla sekä rakentamisessa. Kaupassa ja majoitustoiminnassa keski-ikä ei ole noussut juuri lainkaan.
Keski-iän kehitys vaihtelee varsin paljon toimialoittain, koska se heijastaa nuorten valintamieltymyksiä ja toimialojen kasvumahdollisuuksia. Ne toimialat, jotka kasvavat ja rekrytoivat nuorta työvoimaa pystyvät pitämään ikääntymisprosessin paremmin kurissa kuin ne toimialat, joilla kasvu on hidasta. Työllisten määrän väheneminen tai jo kasvun pysähtyminenkin johtaa keski-iän kasvuun.
Miksi sitten yrittäjien keski-ikä nousee nopeammin kuin palkansaajien. Syy on yksinkertaisesti se, että palkkatyö houkuttelee nuoria enemmän kuin yrittäjyys. Yrittäjien määrää on 1990-luvulla pudottanut maatalouden rankka väheneminen, mutta muukin yrittäjyys - varsinkin nuorten yrittäjyys - on vähentynyt palkkatyöhön verrattuna.
Oheisessa käyräkuviossa on laskettu ikäryhmittäinen "yrittäjäintensiteetti" naisille ja miehille vuosina 1990 ja 2001. Se kertoo, kuinka suuri osa kunkin ikäluokan työllisistä on yrittäjänä. Lisäksi kuvio näyttää, mitä tässä intensiteetissä tapahtui 1990-luvulla.
Mies- ja naisyrittäjien (pl maatal.) osuus työllisistä iän mukaan 1990 ja 2001
Maatalouden yrittäjät mukaan lukien vuonna 1990 oli työintensiivisimmässä iässään, 25-55-vuotiaina, noin 13-25 prosenttia työllisistä miehistä yrittäjiä. Vuonna 2001 oltiin noin 5 prosenttiyksikköä pienemmässä osuudessa eli 7-19 prosentissa. Naisilla yrittäminen on selvästi harvinaisempaa; naisista 8-17 prosenttia oli yrittäjinä vuonna 1990, ja vuonna 2001 enää 5-10 prosenttia.
Jättämällä pois maatalouden yrittäjät (kolmannes kaikista yrittäjistä) saadaan käsitys muun yrittäjyyden on kehityksestä. Miesten yrittäjyysintensiteetti vaihtelee 5:stä 13 prosenttiin ja naisyrittäjien 3:sta 7 prosenttiin. Miesten intensiteetti on pudonnut parilla prosenttiyksiköllä kaikissa ikäluokissa aina 43 ikävuoteen saakka. 47-vuotiasta ylöspäin vuoden 2001 intensiteetti on jopa hieman korkeampi kuin vuonna 1990, mutta syynä ei taida olla yrittäjien osuuden kasvu vaan palkansaajien määrän väheneminen. Työttömyyden kasvu ja eläkkeellesiirtymiset vaikuttavat palkansaajilla enemmän ja aikaisemmin kuin yrittäjillä. Tämän ikäryhmän yrittäjyyttä lisännevät hieman työllistämistoimenpiteinä jaetut starttirahat.
Naisyrittäjien osuus vaihtelee 4:stä 6 prosenttiin kaikista työllisistä naisista. Nuorissa ikäryhmissä naisten intensiteetti ei ole laskenut niin paljon kuin miehillä. Ilmeisesti naisyrittäjyyden pieni kasvu tapahtuu nuorissa, 25-40-vuotiaiden ikäluokissa. Naisillakin yrittäjyys nousee hieman 49 vuoden iästä alkaen, koska palkansaajien määrä alkaa vähetä. Naisyrittäjyyden lasku on selvästi pienempää kuin miehillä, korkeimmillaankin vain yhden prosenttiyksikön luokkaa.
Miksi yrittäjyys ei vedä - varsinkaan nuoria?
Yrittäjien tulotaso palkansaajiin verrattuna on heikompi kaikilla toimialoilla sekä miehillä että naisilla, kun verrataan palkansaajien ja yrittäjien valtionveronalaisia tuloja toimialoittain. Tulojen vertaaminen on toki hankalaa, koska palkansaajien ja yrittäjien tulomuodostus on erilaista. Yrittäjien ansioista osa voi olla pääomatuloja tai veronalaisia etuuksia, joita palkansaajilla on harvemmin.
Vertailu on varmasti kiistanalainen. Se toimii ehkä parhaiten eri toimialojen yrittäjien välillä, nais- ja miesyrittäjien välisessä vertailussa ja palkansaajien kesken.
Miesyrittäjien "ansiotaso" on paras kuljetuksen ja tietoliikenteen toimialalla. Se on myös ainoa miesten toimiala, jossa yrittäjien mediaanitulo on korkeampi kuin palkansaajien. Miespalkansaajilla parhaat veronalaiset tulot ovat teollisuudessa, heikoimmat majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Samalla toimialalla myös miesyrittäjät saavat heikoimmat tulot. Eniten miesyrittäjät häviävät palkansaajille teollisuudessa (-6 500 euroa vuodessa) ja kaupassa (-4 300).
Yrittäjien ja -palkansaajien mediaanitulot toimialoittain 2001, euroa
Naisyrittäjien "ansiotaso" on kaikilla toimialoilla alempi kuin miesten. Lähimmäs miesten tasoa naiset pääsevät rakentamisessa ja majoitustoiminnassa, kauimmas miehistä he jäävät teollisuudessa. Naisille yrittäjyys on palkkatyöhön verrattuna hieman edullisempaa kuin miehillä, sillä naisyrittäjien veronalaiset tulot ylittävät naispalkansaajien tulot rakentamisessa, liikenteessä ja liike-elämän palveluissa. Selvimmin naisyrittäjät häviävät palkansaajanaisille teollisuudessa (-11 000 euroa) ja palveluissa (-7000).
Yrittäjien määrä vähenee, kaupassa, liikenteessä (mukaan lukien tietoliikenne), teollisuudessa ja rakentamisessa. Toiminnot vaativat suurempia yksiköitä, mikä edellyttää ketjuuntumista. Suuremmat konsernit ostavat pieniä tietotekniikan yrityksiä, kauppoja, ravintoloita, rakennusyhtiötä. Yrittäjäpohjainen toimintajakso on usein yrityksen kehitys- ja testausvaihe. Jos yritys saa ilmaa siipiensä alle ja menestyy, se tulee ostetuksi ja yhdistetyksi johonkin suurempaan yksikköön.
Joka kolmannessa Suomen kunnassa on alle 3 000 asukasta, joka toisessa alle 5 000 asukasta. Monilla aloilla yksityiset palvelut (kaupat, ravintolat, pesulat, kampaamot) vaativat menestyäkseen suurempaa väestöpohjaa kuin monilla pienillä ja edelleen pienenevillä kunnilla on tarjota. Myös julkisten palvelujen, koulujen, päiväkotien, terveyskeskusten ja postien ylläpidossa on kasvavia vaikeuksia. Helsingin Sanomissa todettiin 27.10, ettei 31 000 hengen Kirkkonummen keskusta riitä kunnon kauppapaikan perustamiseen. Kirkkonummea suurempia kuntia meillä on vain 29.
Päivitetty 14.11.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi