Julkaistu: 13.11.2003

Kasvu vaatii yrittäjiä ja innovaatioita

Euroopan talous yskii. Moottori saadaan käyntiin poistamalla esteitä yritystoiminnalta ja saattamalla riskit ja palkitsevuus oikeaan tasapainoon. Tässä EU:lla on oppimista USA:lta, kirjoittaa kabinettipäällikkö Heikki Salmi EU:n komissiosta.

RUNSAAT kolme vuotta sitten EU:n valtionpäämiehet päättivät ns. Lissabonin agendasta kehittää Eurooppa vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi, tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka pystyy luomaan työpaikkoja ja hyvinvointia kansalaisilleen.

Näiden vaativien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä EU:n komissio että jäsenmaat ovat toteuttaneet mittavia toimenpiteitä, mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä. Tavoitteesta ollaan vielä hyvin kaukana. Talouskasvu heikentyi välittömästi Lissabonin päätösten jälkeen. Sama koskee investointeja ja työllisyyden kehitystä. Erityisenä ongelmana ovat eräiden maiden budjettialijäämät, jotka yhteisessä EMU-ympäristössä ovat hankala asia. Kysymys onkin: miten tehdä Lissabonin strategioiden edellyttämiä pidemmän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, kun politiikka suuntautuu lyhyen aikavälin ongelmien ratkaisemiseen.

Euroopan talous yskii pahemmin kuin kilpailijoidemme. Kuilu USA:han kasvaa eikä supistu. On tuottavuuskuilu, mutta myös työllisyyskuilu. Toinen talousmahti, Aasia on myös nousussa ja sen kilpailukyky maailmantaloudessa vahvistumassa.

Eurooppalaiset kaihtavat riskejä

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta Euroopan talous saisi uutta dynamiikkaa ja sen kilpailukyky paranisi? Lissabonin keinovalikoima on yhä varsin relevantti:

  • toimivat ja kattavat sisämarkkinat,
  • tutkimus ja innovaatiot,
  • tieto- ja viestintätekniikka,
  • investoinnit ja yrittäjyys.

Myös uusia elementtejä keinovalikoimaan on löydettävä.

Yrittäjyyden ja innovaatioiden vauhdittaminen koko EU:ssa on keskeinen osa Lissabonin strategioita. Niiden valmistelu komissiossa kuuluu komissaari Erkki Liikaselle. Keskustelun ja päätöksenteon pohjana ovat komission laatimat sytykkeet: etenkin keväällä valmistunut vihreä kirja yrittäjyydestä ja raportti innovaatioista. Näissä asioissa edistyminen riippuu jäsenvaltioiden toimenpiteistä. Kilpailukykyneuvosto ja Eurooppaneuvosto ovat olleet varsin myönteisiä samoin kuin monet jäsenmaat. Suomi on omalla kansallisella yrittäjyysohjelmallaan malliesimerkki muille jäsenmaille. Ohjelmista huolimatta todellista kasvuhakuista "draivia" ei ole kuitenkaan vielä käynnistynyt, ei myöskään Suomessa.

Miksi yrittäjyys on niin tärkeä asia, miksi tulossa yhä tärkeämmäksi? Yrittäjyyden perusolemukseen kuuluvat luovuus ja innovaatiot. Ne ovat kilpailukykyisen talouden moottori. Yksilötasolla yrittäjähenkiset ihmiset pystyvät päästämään irti todellisen potentiaalinsa. Tällaiset ihmiset ovat arvokkaita niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. He kehittävät uusia tuotteita, luovat työtä ja mahdollisuuksia.

Talouskasvun kiihdyttäminen edellyttää, että yhä useammat ihmiset ryhtyisivät yrittäjiksi.

EU:n komission vihreä kirja yrittäjyydestä on analyysi nykyongelmista, joka etsii samalla vastauksia kysymyksiin.

  • Miksi niin harvat perustavat yrityksen, vaikka monet ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä?
  • Miksi niin harvat eurooppalaiset yritykset kasvavat, ja miksi kasvu on niin verkkaista?

Lähtökohdat eivät ole kovin rohkaisevia, vaikka yleinen asenne yrittäjyyteen on hyvin positiivinen. Vallitsee "yrittäjyysvaje". Eurooppalaiset ovat mieluummin toisen palveluksessa kuin toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Yhdysvalloissa tilanne on päinvastainen. Suomalaisten halu yrittäjiksi on Eurobarometri-kyselyn mukaan on EU:n alhaisin. Maittaiset erot ovat huomattavia samoin usein maiden sisäiset erot.

Yhdysvalloissa yrittäjillä on hinkua kasvattaa yritystään. Viime vuosikymmenellä yksi viidestä keskisuuresta yrityksestä kuului ryhmään "gasellit", niihin jotka pystyivät kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa muutamassa vuodessa. EU:ssa vastaava osuus on yksi kahdestakymmenestä. 20 miljoonasta pk-yrityksestä vain 30 prosenttia pitää tärkeimpänä tavoitteenaan kasvua. Missä ovat Euroopan "gasellit"?

Tutkimustulokset osoittavat, että halu ottaa riskejä on Euroopassa alhaisempi kuin Yhdysvalloissa. Eurobarometrin mukaan 46 prosenttia eurooppalaisista ei ole kiinnostunut, jos yrityksen perustamiseen liittyy epäonnistumisen riski, amerikkalaisista vain 25 prosenttia.

Mitä pitäisi tehdä?

Vihreä kirja jaottelee toimenpiteet kolmeen ryhmään:

  • Esteiden poistaminen yritystoiminnan kehittymiseltä ja kasvulta
  • Yrittäjyyden riskien ja palkitsevuuden tasapainottaminen
  • Yrittäjyyttä arvostavan yhteiskunnan rakentaminen

Mitä konkreettisesti? Ainakin:

  • Rahoitusta tulisi helpottaa monipuolistamalla muutakin lainoitusta kuin pankkilainoitusta ja tukemalla yrityksiä verotuksellisin keinoin. Tuen myöntämisessä on kuitenkin otettava huomioon EU:n kilpailusäädökset. Rahoituksen kokevat ongelmaksi erityisesti Etelä-Euroopassa yrittäjiksi haluavat. Suomessa asia koetaan vähemmän ongelmalliseksi.
  • Yritystoiminnan kasvua tukee verkostuminen ja ammattitaitoisen työvoiman saanti. Toisaalta monet asiat ovat esteenä yritystoiminnan kasvulle ja kehittymiselle. Niitä ovat etenkin korkea verotus ja julkisen sektorin, myös Euroopan unionin, monenlaiset säädökset velvoitteineen. Byrokratiaa ja säädöksiä tulee perata ja yksinkertaistaa. Myös yrityksen perustaminen ja sukupolvenvaihdokset tulisi tehdä helpoksi. Yrityksen perustaminen yksinkertaisella byrokratialla internetissä on havaittu oivalliseksi keinoksi monessa Euroopan maassa.

Entä yrittämisen riskit ja palkitsevuus?

Riskin otossa ja palkitsevuudessa tulisi päästä parempaan tasapainoon. Konkurssien negatiivisia vaikutuksia on vähennettävä. Rehellistä konkurssin tehnyttä yrittäjää ei tule rangaista ja lannistaa, vaan kannustaa yrittämään uudestaan. Tässä asiassa USA on selvästi Eurooppaa edellä.

Vanhan yrityksen jatkaminen ostamalla tai sukupolvenvaihdoksen kautta on suositeltavaa, jos riskejä halutaan minimoida. Tämän edistämiseksi tulisi perustaa kauppapaikkoja yritysten ostajille ja myyjille. Yrittäjäksi aikova tarvitsee tietenkin erityiskoulutusta. Tieto ja taito ovat avainsanoja pyrittäessä riskien hallintaan.

Jotta koko yhteiskunnasta tulee yrittäjäystävällinen, tarvitaan asennemuokkausta ja yrittäjyyden mukaan ottamista koko koulutusjärjestelmään, esikoulusta korkeakouluun. Suomessa yrittäjyyskoulutus on aloitettu, ja se on mallina muulle Euroopalle.

Ikääntyvä väestö on myös mahdollisuus

EU laajenee ensi vuonna kymmenellä uudella maalla. Niistä kahdeksan on entisiä suunnitelmatalousmaita, joissa yritystoiminta on vielä nuorta ja osin vakiintumatonta. Komission julkaisu "Entrepreneurial innovation in Europe" toteaa, että näiden maiden yrityksillä on vaikeuksia saada riskipääomaa ja byrokratia on merkittävä este yrittäjyydelle. Lisäksi innovaatiotoiminta on keskittynyt suuriin ulkomaalaisomistuksessa oleviin yrityksiin, ei niinkään kotoperäisiin pk-yrityksiin. Uudet maat tuovat kuitenkin erilaisuutta unioniin, mikä yhdessä suuren kasvuhalukkuuden kanssa voi synnyttää yllättäviäkin innovaatioita.

Eurooppaa kohtaa väestön vanheneminen, mikä kohdistaa suuria paineita julkiseen sektorin kykyyn selviytyä lisääntyvistä palvelutarpeista. Tämä on kuitenkin alue, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrittäjiksi aikoville. Yleishyödyllisten palvelujen tuottaminen ja rahoitus onkin kuuma poliittinen kysymys kaikkialla Euroopassa.

Eurooppa tarvitsee paitsi ylipäänsä lisää yrittäjiä, erityisesti naisyrittäjiä. Tutkimukset osoittavat, että naiset perustavat pääosin pieniä yrityksiä, jotka ovat elinvoimaisia. Kaikilla Euroopan mailla on naisyrittäjyyttä tukevia ohjelmia.

Maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ovat osoittautuneet varsin yrittäjähenkisiksi. Tämä on potentiaali, joka on hyödynnettävä. Etnisillä yrittäjillä on usein erityisongelmia, joihin hallitusten on löydettävä ratkaisuja.

Uusi "draivi" käyntiin

Uskon, että yritysten kilpailukyvyn parantaminen yrittäjyyden ja innovaatioiden kautta on eräs kivijalka rakennettaessa kilpailukykyistä taloutta, joka puolestaan on edellytys sille, että yhteiskunnan muut tavoitteet, sosiaaliset ja ympäristölliset, voidaan saavuttaa.

On tärkeää että yrittäjyydestä keskustellaan aktiivisesti. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan toimenpideohjelmaa vihreän kirjan ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta. Tavoitteena on eurooppalaisen keskustelun syventäminen ja uuden "draivin" käynnistys.

Kabinettipäällikkö Heikki Salmi on työskennellyt EU:n komissiossa vuodesta 1996. Aluksi hän vastasi yksikönpäällikkönä Eurostatissa tilastoalan teknisestä avustustoiminnasta hakijamaiden, Balkanin maiden ja-IVY-maiden kanssa sekä ylipäänsä EU:n laajenemisesta tilastoalalla.
Vuoden 2002 alusta Salmi on toiminut yritys- ja tietoyhteiskunta asioista vastaavan komissaarin Erkki Liikasen kabinettipäällikkönä. Kabinettipäällikkö osallistuu komission ylimpään päätöksentekoprosessiin, kollegion kokousten valmisteluun. Tässä tehtävässä Heikki Salmi on keskellä eurooppalaista keskustelua.
Ennen siirtymistään komission palvelukseen Heikki Salmi työskenteli 26 vuotta Tilastokeskuksessa monenlaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Vuosina 1992-95 hän oli vs. pääjohtaja ja tuli tutuksi Tietoajan lukijoille lehden pääkirjoitussivulla.

Päivitetty 13.11.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi