Kasvihuonekaasuinventaario

Valtioneuvosto teki 30.1.2003 ilmastopolitiikan viranomaistoimien järjestämistä koskevan periaatepäätöksen. Päätöksen mukaisesti Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot itsenäisesti YK:n ilmastosopimukselle, sen alaiselle Kioton pöytäkirjalle (vuoteen 2022 asti), Pariisin sopimukselle (vuodesta 2024 lähtien) sekä EU:n komissiolle. Tilastokeskuksen rooli kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä on vahvistettu Ilmastolaissa.

Kasvihuonekaasujen päästöinventaario kattaa Suomen rajojen sisäpuolella, tietyin poikkeuksin, ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat. Vuosittainen laskenta tehdään YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa hyväksyttyjen IPCC:n menetelmäohjeiden ja kansainvälisten ilmastosopimusten vaatimusten mukaisesti. Kasvihuonekaasuinventaarion laskentaa ohjaava ohjeistus on kuvattu sivustolla Kasvihuonekaasut: tilaston dokumentaatio kohdassa menetelmädokumentointi. Suomen inventaariolaskennassa käytetyt menetelmät on kuvattu YK:lle ja EU:lle toimitettavassa inventaarioraportissa (NIR).

Raportointi kattaa seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua (HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja):

  • hiilidioksidi (CO2)
  • metaani (CH4)
  • dityppioksidi (N2O)
  • HFC-yhdisteet
  • PFC-yhdisteet
  • rikkiheksafluoridi (SF6)
  • typpitrifluoridi (NF3)
  • Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt.

Päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta:

  • energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt
  • teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa
  • maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt
  • maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt
  • jäte: kaatopaikkojen, kompostoinnin ja mädätyksen sekä jätevesien käsittelyn päästöt
  • lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla haihtumien NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt

Tilastojulkistukset

Kasvihuonekaasuinventaarion tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen sivustolla https://stat.fi/tilasto/khki. Kasvihuonekaasujen inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viipeellä. Ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa ja samat tiedot toimitetaan EU:n komissiolle luonnosraporttina tammikuun puoliväliin mennessä. Lopulliset tiedot julkaistaan tietokantajulkistuksena noin 15 kk:n viipeellä maaliskuussa, jolloin suoritetaan myös raportointi EU:lle. Samat tiedot toimitetaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle viimeistään 15.4.

Päivitetty 17.11.2022