Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.9.2016

Vaihtotase alijäämäinen toisella neljänneksellä, viennin arvon lasku jatkui

Vaihtotase oli 1,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlasketun viennin arvo verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan on laskenut nyt neljänä neljänneksenä peräkkäin. Heinäkuussa lasku jatkui tavaroiden ja palveluiden viennin arvon laskiessa kahdeksan prosenttia. Sekä ulkomaiset saamiset että velat supistuivat toisella neljänneksellä. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli positiivinen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase toisella vuosineljänneksellä

Vaihtotase oli 1,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden toisella neljänneksellä. Alijäämä syntyi palveluiden, ensitulon ja tulojen uudelleenjaon tileiltä.

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,4 miljardia euroa ylijäämäinen. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 13,9 miljardia euroa. Maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 13,4 miljardia euroa.

Palvelutase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen. Palveluviennin arvo laski 4 prosenttia vuoden 2015 toisesta neljänneksestä ja oli 5,2 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo laski prosentin.

Ensitulon tili oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen, mikä selittyy lähinnä sijoitustulojen alijäämällä. Ensitulon tili pitää sisällään mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukaiset tuonti- ja vientiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan tilastosta .

Vaihtotase heinäkuussa

Heinäkuussa vaihtotase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä palvelutase, ensitulon tili ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä. Maksutaseen mukainen kauppatase oli tasapainossa. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 11 prosenttia ja palveluviennin arvo prosentin vuodentakaisesta. Maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo laski 7 prosenttia vuodentakaisesta.

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Pääomaa virtasi Suomesta, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui

Vuoden 2016 toisella neljänneksellä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti 3,6 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomeen eniten muina sijoituksina eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisina lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina, nettomääräisesti 6,6 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulospäin eniten suorina sijoituksina, nettomääräisesti 6,5 miljardia euroa. Vuoden 2016 toisen neljänneksen lopussa Suomella oli saamisia ulkomailta 735,9 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 731,9 miljardia euroa.

Taulukko 1. Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema, miljardia euroa

  Sijoituskanta 31.03.2016 Rahoitustaloustoimet v. 2016 toisella neljänneksellä Hinnan muutos v. 2016 toisella neljänneksellä Valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutos v. 2016 toisella neljänneksellä Sijoituskanta 30.06.2016
Rahoitustase -0,5 3,6 2,1 -1,2 4,0
Saamiset 752,0 -36,2 21,0 -0,9 735,9
Velat 752,5 -39,7 19,0 0,1 731,9
Suorat sijoitukset 25,5 6,5 -0,8 0,0 31,2
Saamiset 146,4 -4,1 -0,8 -0,7 140,8
Velat 120,9 -10,6 0,0 -0,6 109,7
Arvopaperisijoitukset -11,1 1,1 2,0 0,1 -7,9
Saamiset 292,9 -3,1 2,1 0,8 292,7
Velat 304,0 -4,2 0,1 0,7 300,6
Muut sijoitukset -26,2 -6,6 0,0 -0,2 -33,0
Saamiset 194,8 -9,0 0,0 0,1 185,9
Velat 220,9 -2,4 0,0 0,3 218,8
Johdannaiset 2,1 2,1 0,0 -0,5 3,7
Valuuttavaranto 9,1 0,4 0,2 0,3 10,0

Suorien sijoitusten velat supistuivat enemmän kuin saamiset

Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät bruttosaamiset toisen neljänneksen lopussa olivat 140,8 miljardia euroa ja vastaavat velat 109,7 miljardia euroa. Vuoden 2016 toisella neljänneksellä ulkomaisten suorien sijoitusten saamiset laskivat 5,6 miljardia euroa ja velat 11,2 miljardia euroa. Lasku selittyy lähinnä konsernien sisäisten lainojen ja kauppaluottojen muutoksilla. Toisella neljänneksellä nämä vieraan pääoman saamiset vähenivät 5,3 miljardia euroa, ja vastaavat velat vähenivät 8,1 miljardia euroa.

Arvopaperivelat vähenivät

Ulkomaisia arvopaperisijoituksia vähennettiin toisella neljänneksellä nettomääräisesti 3,1 miljardia euroa. Hallussapitovoittoja (hinnan-, valuuttakurssien- ja muiden muutosten vaikutus) ulkomaisista arvopaperisijoituksista kertyi toisella neljänneksellä yhteensä 2,9 miljardia euroa. Arvopaperisaamisia ulkomailta oli toisen neljänneksen lopussa yhteensä 292,7 miljardia euroa, josta 145,7 miljardia euroa oli sijoituksia osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin sekä 147,0 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin.

Toisen neljänneksen lopussa arvopaperivelat ulkomaille olivat 300,6 miljardia euroa, josta 101,5 miljardia euroa oli sijoituksia kotimaisiin osakkeisiin sekä sijoitusrahasto-osuuksiin ja 199,1 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin sekä rahamarkkinapapereihin. Arvopaperivelat supistuivat toisella neljänneksellä yhteensä 3,4 miljardia euroa, kun huomioidaan myös hallussapitovoitot. Hinnan muutokset kasvattivat arvopaperivelkoja 0,1 miljardia euroa ja muiden arvostuserien muutokset 0,7 miljardia euroa.

Muiden sijoitusten nettovarallisuusasema heikkeni

Toisella neljänneksellä Suomeen virtasi ulkomailta pääomaa muina sijoituksina, eli lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina, nettomääräisesti yhteensä 6,6 miljardia euroa. Muihin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema heikkeni 6,8 miljardia euroa, kun huomioidaan hinnan muutosten osuus 0,7 miljardia euroa sekä muiden arvonmuutosten osuus -0,9 miljardia euroa. Kesäkuun lopussa muiden sijoitusten saamisia oli 185,9 miljardia euroa ja velkoja 218,8 miljardia euroa. Näistä saamisista 164,5 miljardia euroa ja veloista 189,4 miljardia euroa oli rahoitus- ja vakuutuslaitosten hallussa.

Johdannaisiin liittyvät sijoituskannat supistuivat

Johdannaisiin liittyviä nettosaamisia Suomella oli kesäkuun lopussa 3,7 miljardia euroa, mikä on 1,6 miljardia euroa enemmän kuin maaliskuun lopussa. Sekä johdannaisiin liittyvät saamiset että velat supistuivat toisella neljänneksellä.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui

Kesäkuun 2016 lopussa Suomella oli saamisia ulkomailta yhteensä 735,9 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 731,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli siten positiivinen vuosineljänneksen lopussa, kun saamisia oli 4,0 miljardia euroa velkoja enemmän. Sekä ulkomaiset saamiset että velat supistuivat toisella neljänneksellä. Ulkomaisiin saamisiin ja velkoihin liittyvät hinnan muutokset kasvattivat nettovarallisuutta vuosineljänneksen aikana 2,1 miljardilla eurolla. Valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset puolestaan laskivat nettovarallisuusasemaa 1,2 miljardilla eurolla.

Maaliskuun 2016 lopussa nettovarallisuusasema oli 0,5 miljardia euroa negatiivinen, joten kasvua kertyi nettomääräisesti 4,5 miljardia euroa. Saamiset laskivat huhti-kesäkuussa 16,1 miljardia euroa ja velat 20,7 miljardia euroa. Sektoritasolla nettovarallisuusasemaa tarkasteltaessa sijoitusrahastojen, sosiaaliturvarahastojen sekä kotitalouksien ulkomaiset saamiset olivat suuremmat kuin velat. Yrityksillä, rahalaitoksilla, valtiolla ja kunnilla oli ulkomailta enemmän velkaa kuin saamisia.

Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema heinäkuussa

Heinäkuussa Suomeen tuotiin pääomaa nettomääräisesti 2,4 miljardia euroa. Pääomaa tuotiin nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina, yhteensä 2,5 miljardia euroa. Pääomaa vietiin nettomääräisesti eniten suorina sijoituksina, nettomääräisesti 0,6 miljardia euroa.

Suomen nettovarallisuusasema oli heinäkuun lopussa 1,7 miljardia euroa positiivinen, kun ulkomaisia saamisia oli 754,3 miljardia euroa ja velkoja 752,6 miljardia euroa.

Elokuun tiedot julkistetaan 14.10.2016.

Ulkomainen nettovarallisuus kuukausittain

Ulkomainen nettovarallisuus kuukausittain

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Saana Ranta-Ruona 029 551 3375, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (330,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. heinäkuu 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2016/07/mata_2016_07_2016-09-15_tie_001_fi.html