Julkisyhteisöjen velasta keskustellaan paljon mediassa, jolloin sen sisältöön ja laadunvarmistuksen prosessiin kohdistuu erityistä mielenkiintoa. Tällöin myös päätökset tilaston sisällöistä ja sen rajoista nousevat hyvin tärkeiksi. Toisin sanoen, mitä velkaan kuuluu ja mitä ei.
Tilastokeskus vastaa julkisyhteisöjen velkaa koskevien tietojen tuottamisesta, sisällöstä ja raportoinnista Eurostatille. Tilastokeskus tuottaa tilastoja Euroopan tilastojen käytännesääntöjen mukaisesti. Näiden mukaan tilastot tuotetaan muista yhteiskunnan toimijoista riippumattomasti. Tuotamme tiedot mitään osapuolta suosimatta.
Jäsenmaiden velkaraportointia ohjaa EU-lainsäädäntö ja sitä tarkentava ohjeistus. Komission tilastotoimisto Eurostat vastaa EU-tasolla julkisyhteisöjen velan sisällön yhdenmukaisesta tulkinnasta koko EU-alueella. Eurostat toteuttaa tätä tehtäväänsä säännöllisellä dialogilla jäsenmaiden kanssa.
Eurostat tekee joka toinen vuosi jäsenmaahan tarkastusvierailun ja kaksi kertaa vuodessa arvioinnin tilastojen raportoinnin yhteydessä. Käytännössä Eurostat antaa jäsenmaille tarkastusvierailujen yhteydessä selvitettäväksi erilaisia tilastointiin kuuluvia kokonaisuuksia – kuten arvioida sitä, kuuluuko jokin yksikkö julkisyhteisöihin vai ei. Tarkastusten ja ohjeistuksen tarkoitus on taata yhtenäinen kuvaus eri maissa huolimatta niiden eroista.
Mediassa käsiteltiin tällä viikolla tapausta, jossa Tilastokeskus muutti velkatietojen tuottamisen menetelmää koskien vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen (ARA) käsittelyä. ARA-korkotukilainoitus on keskeinen osa Suomen julkisesti tuettua asuntojärjestelmää. Kaikilla EU-jäsenmailla on oma sosiaalisen asumisen valtiontukijärjestelmänsa, jonka kirjausperiaatteita Eurostat valvoo.
Suomen tilastomuutos kytkeytyy vuoden 2021 tarkastusvierailuun, jolloin Tilastokeskus sai Eurostatilta tehtäväksi selvittää kyseisten lainojen käsittelyä. Vastaavasta sosiaalisen asumisen luokittelusta oli olemassa aiempi tapauskohtainen Eurostatin tulkinta. Tarkastusvierailun lopputuloksena oli, että näiden lainojen tilastokäsittelyä muutetaan ja ne liitetään osaksi julkisyhteisöjen velkaa.
Muutoksen vaikutus julkisyhteisöjen velkasuhteeseen näkyy kuviosta. Esimerkiksi vuonna 2021 vaikutus oli 5,9 prosenttiyksikköä.
Velkaraportointi on osa EU:n finanssipoliittiseen säännöstöön kuuluvaa liiallisten alijäämien menettelyä, jossa seurataan brutto- eli kokonaisvelkaa. ARA:a koskeva menetelmämuutos lisäsi sekä bruttovelkaa että bruttovarallisuutta, mutta ei kuitenkaan muuttanut Suomen nettovelkaa.
Tilastokeskuksen tulkintoja ohjaa EU-lainsäädäntö ja komission valvontaprosessi. Lisäksi Eurostat on sekä tiukentanut ohjeistusta että sen tulkintaa vuosien aikana. Tilastokeskus tuottaa tilastotietoa säädösten mukaan riippumatta siitä, näyttävätkö Suomea koskevat velkaluvut hyviltä tai huonoilta.
Julkisen talouden tilastointia on tarkastettu myös kansallisesti. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen tulos vuoden 2022 lopussa oli, että Suomen julkisen talouden tilastot ovat luotettavia.
Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpidon tehtävissä.
Lisätietoja: rahoitus.tilinpito@stat.fi
Maksettujen arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa alv-kannan korottamisen myötä pienituloisimmilla 0,71 ja suurituloisimmilla 0,41 prosenttiyksikköä.
Konsultointimatkat Nigerian tilastotoimistoon Abujaan saavat miettimään myös maan tulevaisuutta. Luottamusta rakennetaan läpinäkyvällä tietopohjaisella päätöksenteolla – ja laadukkailla tilastoilla.
Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Tutkija- ja aineistopalvelun määrittäminen Tilastokeskuksen tehtäväksi on merkittävin lainsäädäntöön tehty muutos. Yhdessä rekisterinpitäjien ja tutkijayhteisön kanssa voimme luoda rekisteritutkimukselle kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimusinfrastruktuurin.
Tilastokeskus ottaa tänään käyttöön uuden visuaaliseen ilmeen. Uudella ilmeellä haluamme paitsi puolustaa luotettavaa tietoa myös innostaa ihmisiä tilastojen inspiroivaan maailmaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
