Asuntojen ja rakennusten kunto heikkenee ajan kuluessa. Suomalaiset omistusasujat asuvat kuitenkin useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Rakennuskantaan osuvat suuret remontit näkyvät sekä asuntojen että rakennusten kunnossa.
Korjausrakentaminen tarvitsee oman hintaindeksin
Korjausrakentamisen euromääräisestä arvosta tuotetaan vuosittain tilastoja, mutta ilman soveltuvaa hintaindeksiä ei voi tietää korjausrakentamisen määrän muutosta.
Tilastokeskus onkin nyt alkanut selvittää vaihtoehtoja korjausrakentamisen hintaindeksin luomiseksi. Tehtävä on hankala, mutta tarve indeksille on suuri.
Tällä hetkellä korjausrakentamiseen keskittyvää hintaindeksiä ei ole lainkaan. Tilastokeskus tuottaa rakentamiseen liittyen rakennuskustannus- sekä maarakennuskustannusindeksiä, jotka ovat panosindeksejä. Ne mittaavat kustannustekijöiden hintakehitystä, mutta eivät lopputuotteen hintakehitystä asiakkaalle.
Panosindeksit eivät sovellu deflatointiin, millä tarkoitetaan hintamuutosten vaikutuksen eliminointia arvotiedoista. Ilman sitä ei saada tietää määrän muutosta.
Korjausrakentamisesta julkaistaan vuosittain arvotietoja rakennusten ja asuntojen korjauksista sekä rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvista korjaustöistä. Lisäksi rakentamisen suhdannetietona julkaistaan liikevaihtokuvaajaa ja myynnin määräindeksiä, joka hyötyisi nykyistä laadukkaammista deflaattoreista.
Uudisrakentamisen osalta deflatointiin hyvin soveltuva indeksi on olemassa. Uudisrakentamisen hintaindeksi saadaan johdettuna uudisrakentamisen volyymi-indeksistä, jossa yhdistetään Väestörekisterikeskuksesta saatavaa rakennuslupatietoa ja hintatiedon lähteenä Haahtela-kehitys Oy:n Talonrakennuksen kustannustietojärjestelmän aineistoa.
Korjausrakentamisen määrätiedon parantamista ovat suosittaneet monet rakennusalaa seuraavat sidosryhmät. Korjausrakentamisen hintaindeksi on keskeinen puute ilmiön nykyisessä tilastoinnissa.
Tarkempaa tietoa tarvitaan ohjaamaan investointipäätöksiä useilla yhteiskunnan sektoreilla. Hintojen seuraamisesta hyötyvät niin kuluttajat, rakennusyrittäjät kuin ministeriöt.
Korjausrakentamisen hintaindeksin luominen ei ole helppoa, sillä hankkeet ovat tyypillisesti monimutkaisia ja ainutlaatuisia, eikä riittävän samankaltaisena toistuvia korjauksia tehdä välttämättä kovin montaa. Indeksissä pitäisi pystyä keräämään toistuvia hintahavaintoja tyypillisestä, ns. edustavasta urakasta, joka olisi ominaisuuksiltaan ja laadultaan vakioitu.
Korjaushankkeiden hintaan vaikuttaa kuitenkin niin monta tekijää, että laatuvakiointi on vaikeaa. Esimerkiksi putkiremontin hintaan vaikuttaa rakennuksen ikä, koko, tyyppi, korjausten laajuus ja toteutustapa sekä muut remontin yhteydessä tehtävät korjaukset. Purkutöiden osuus koko hankkeessa voi myös vaihdella merkittävästi. Uudisrakentamisen hintojen mittaaminen on mm. näistä syistä huomattavasti yksinkertaisempaa kuin korjausrakentamisen.
Tilastokeskuksen käynnistämässä projektissa onkin tarkoitus selvittää erilaisia tapoja korjausrakentamisen hintaindeksin luomiseksi ja vertailla vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta.
Projektin aikana toteutetaan pilottitiedonkeruu, jossa testataan erilaisia lomakkeita ja kerätään palautteita niin otokseen valikoituneilta tiedonantajilta kuin tärkeimmiltä tiedon käyttäjiltäkin.
Aktiivinen osallistuminen pilottitiedonkeruuseen helpottaa oman hintaindeksin luomista korjausrakentamiselle, mistä kaikki hyötyvät.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Vuosi 2017 näyttää jäävän putkiremonttien huippuvuodeksi. Remontteja kyllä tulee jatkossakin paljon, kun 1980-luvulla rakennetut taloyhtiöt tulevat korjausikään. Näitä taloyhtiöitä on lukumääräisesti eniten, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi rivitaloyhtiöitä eikä niissä huoneistopinta-alaa ole yhtä paljon kuin 1970-luvun taloyhtiöissä.
Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.
Talouskasvu oli hiipumassa monilla aloilla ja alueilla jo ennen koronakriisiä. Sen myötä kasvu lähes pysähtyi, mutta ei rakennusalalla.
Suomen rakennuskannan korjausvelka nousee jopa 50 miljardiin euroon. Valtaosa korjaamisesta hoitaa sitä Tilastokeskuksen kyselyn mukaan.
Tilastokeskuksen kehittämä kokeellinen suhdannekuvaaja on suunniteltu julkaistavaksi ensi keväänä. Koelaskelma kertoo, että korjausrakentamisen kasvu on ollut vahvaa.
Lähiörakentamisen huippuvuosien asunnot ovat tulleet putkiremontti-ikään. Muitakin remontteja riittää.
Putkiremonttien osuus kaikista korjauskustannuksista on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Lähivuosiksikin riittää putkiremonttifirmoille kohteita.