Sähkön hinta ja siihen liittyvät korotukset ovat olleet mediassa paljon esillä viime kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa sähkön hintaa mitataan maatalouden, yritystoiminnan ja kuluttajan näkökulmista.
Vahvat oluet ja lonkerot tulivat vähittäiskauppoihin – miten kävi hinnoille?
Tammikuussa 2018 astui voimaan osa alkoholilain kokonaisuudistusta. Sen seurauksena vähittäiskaupat saivat luvan aloittaa ns. vahvojen oluiden, siiderien ja lonkeroiden myynnin kuluttajille. Nyt kaupoista voi ostaa enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia.
Ennen lakimuutosta ounasteltiin, että vahvojen alkoholijuomien, erityisesti oluen, myynti kasvaa huomattavasti ja samalla vahvojen juomien hinta alenisi kymmeniä prosentteja. Mutta miten kävi?
Se selviää Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin hintaseurannasta, jonka mukaan hintakehitys on pääasiallisesti ollut hyvin maltillista.
Kuviossa 1. vertaillaan vahvojen oluiden, siiderien ja lonkeron hintakehitystä 9 kuukauden aikasarjana Alkossa ja vähittäiskaupoissa.
Vähittäiskauppojen osalta tarkastelu alkaa Alkon vastaavan tuotteen joulukuun vähittäishinnasta, koska vahvoja tuotteitahan ei kaupassa myyty joulukuussa.
Kuviosta nähdään vuoden alussa toteutettu alkoholijuomien valmisteveron nosto, joka koski kaikkia alkoholijuomia ja oli keskimäärin 10 prosenttia painottuen lievästi ei-väkeviin alkoholijuomiin.
Veromuutoksen vaikutus näkyy Alkon kohonneina hintoina. Vähittäiskaupan puolella veromuutos on ollut sama, mutta omaa myyntikatetta pienentämällä vaikutus on pidetty maltillisempana.
Tammikuusta eteenpäin hintakehitys on vähittäiskaupoissa ollut jokseenkin maltillista. Poikkeuksena ovat vähittäiskaupoissa myydyt vahvat oluet, joiden keskimääräinen hinnanlasku on vertailujaksolla ollut reilut 6 prosenttia.
Tehdään vielä sama vertailu keskivahvoille oluille, siidereille ja lonkeroille (Kuvio 2).
Sama veromuutoksen vaikutus näkyy myös keskivahvoissa juomissa, joissa hinnanmuutos joulukuusta tammikuulle oli 2–7 prosenttia. Keskioluen hinta nousi vuoden alussa eniten vähittäiskaupassa, 7 prosenttia tasaantuen kesän aikana +5,5 prosentin tasolle.
Hinnanmuutoksen eroihin Alkon ja vähittäiskaupan välillä on useita syitä: Alkolla on oma hinnoittelutapansa, kun taas yrityksillä on erilaisia hinnoittelustrategioita. Myös eri myyntikanavien tuotetarjonnan erot voivat aiheuttaa eroa tämän tyyppisessä vertailussa.
Kuluttajahintaindeksin hintakeruussa käytetään Alko Oy:n kuukausittaista myyntiaineistoa. Sen lisäksi vähittäiskaupoista kerätään näistä tuotteista kuukausittain 100–200 kuluttajahintaa. Hintakeruu kattaa koko Suomen ja siinä on mukana myydyimmät tuotteet. Kuluttajahintaindeksin laskennassa verrataan samojen tuotteiden hintoja kuukaudesta toiseen.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Eilen julkaistut elokuun inflaatioluvut kertovat hintojen nousun jatkumisesta, jota polttonesteiden hinnan nousun taittuminen osin lieventää.
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin inflaatioennuste julkistetaan aina kuun lopussa Eurostatin verkkosivuilla. Ennakko on suurelta osin hyvinkin osuva, vaikka hyödykkeiden hintatietojen keruussa esiintyneet haasteet ajoittain heikentävät osuvuutta kymmenesosadesimaaleissa.
Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.
Hallinnollisten päätösten vaikutusta hintakehitykseen voidaan tutkia nyt, kun käytössä on massa-aineistoa esimerkiksi lääkkeiden hinnoista ja myyntimääristä.