Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Sinunkin elämällesi oikea hinta?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi (HS 10.4.) laskevansa jokaiselle kansalaiselle riskiarvion, joka kuvaa yksilöllisesti kunkin meistä terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamia kustannuksia. Laskelma perustuisi jokaisen henkilökohtaiseen terveyshistoriaan ja lisäksi tarkkoihin ammatti-, työhistoria- ja koulutustietoihin.
Laskelmaa ja muita vastaavia kalkyylejä on tarkoitus käyttää tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden maksatusjärjestelmässä ja muissa sote-järjestelmän ohjaus- ja valvontatehtävissä. Tällaisten laskelmien tekemistä ja käyttöä kutsutaan mm. sote-keskustelussa tiedolla johtamiseksi.
Läpinäkyvyyttä tiedolla johtamiseen
Toki on hienoa, että päätökset perustuvat tietoon eivätkä poliittisluontoiseen kaupankäyntiin. Tiedon käyttö on kuitenkin myös vallan käyttöä ja sen pitää olla läpinäkyvää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, ettei se aio kertoa kansalaisille kalkyyliensä tuloksia. Tulokset tulisivat käyttöön ainoastaan terveydenhuollon hallinnon virkamiehille ja palveluja tarjoaville yrityksille.
Ajatus on yllättävä etenkin sen vuoksi, että toukokuun alussa on astumassa voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Asetuksessa taataan kansalaisille selvästi nykyistä paremmat oikeudet hallita omia tietojaan ja velvoitetaan tietoja käsittelevät organisaatiot läpinäkyvään toimintaan.
Lainsäädäntöä kunnioitettava
Hahmotelluissa laskelmissa kerrotaan käytettävän myös Tilastokeskuksen tilastotarkoituksiin keräämiä tietoja.
Tuntematta suunnitelman yksityiskohtia on vaikea sanoa, olisiko tällainen tilastodatan käyttö ylipäätään mahdollista: tilastolainsäädännössä edellytetään, että tilastointia varten kerättyjä tietoja ei luovuteta tunnisteellisina muihin käyttötarkoituksiin kuin tilastointiin.
Niin sanottuna pseudonymisoituna datana, jolloin henkilö ei ole identifioitavissa, tilastoaineistoa voidaan luovuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja tilastollisiin selvityksiin.
Olisi tarpeen, että kaikessa tiedolla johtamisessa noudatettaisiin tilastolainsäädännön periaatetta, joissa tietojen käyttö yksilöä koskevaan hallinnolliseen päätöksentekoon selvästi erotetaan tietojen käytöstä tilastointiin, tutkimukseen ja organisaatioiden yleiseen johtamiseen.
Uudet lakihankkeet riski yksityisyyden suojalle?
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä useampia lakihankkeita, joiden tarkoitus on edistää tiedolla johtamista, tärkeimpinä laki sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta käytöstä ja joukko sote-kokonaisuuteen liittyviä lakeja. Lisäksi käynnissä on kansallisen tietosuojalain käsittely.
Lakiehdotusten yhteisenä piirteenä on se, että niissä ehdotetaan sosiaali- ja terveysalan viranomaisille hyvin laajoja tiedonsaantivaltuuksia paitsi sote-toimijoilta myös muilta rekisteriviranomaisilta.
Lakiesityksissä on kovin vähän pidäkkeitä tai menettelytapoja sille, mitä tietoja sosiaali- ja terveysalan viranomaiset voisivat muilta toimijoilta vaatia. Pidäkkeitä on niukasti myös sille, miten viranomaiset saamiaan tietoja tarkkaan ottaen käyttävät.
Toivon lainsäätäjiltä valveutuneisuutta sille, että kyseisissä lakihankkeissa kansalaisten yksityisyyden suoja ja tietojen asianmukainen käyttö turvataan.
Timo Koskimäki on Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtaja.
Lue samasta aiheesta:
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.
Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tilasto ei nosta yksilöitä esiin, mutta voi silti vahvistaa malleja.
Terveydenhoito syö entistä enemmän vähävaraisten eläkeläisten tuloista mutta entistä vähemmän palkansaajilta. Hintakehitys on ollut 2000-luvulla varsin eriytynyttä myös terveysalan palveluissa ja tuotteissa. Silmälasit ovat halventuneet roimasti kilpailun myötä, mutta sairaalamaksut nousseet sote-uudistusta ennakoiden, kirjoittaa Ilkka Lehtinen.
Eduskunnan keväällä hyväksymät tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallintalaki mahdollistavat entistä paremman tietojen hyödyntämisen yhteiskunnan, asiakkaiden ja käyttäjien hyödyksi. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii joukkuepeliä, jossa on selvät tavoitteet lyhyemmälle ja pidemmälle ajanjaksolle sekä osaavat pelaajat oikeilla paikoilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus avaa suun terveydenhoidossa laajat markkinat, kun potilaat voivat valita julkisella rahoituksella haluamansa yksityisen tai julkisen hammashoidon 2020-luvulla. Soteen liittyy suun terveydenhuollon osalta kuitenkin hankaluuksia, jotka voivat viivästyttää uudistuksen toteutumista.
SOTE- ja maakuntauudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstörakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistystehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaalitoimeen.