Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tilastollinen lukutaito – syvällisen ymmärryksen perusta

20.10.2017

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.

Mitä missä milloin ja miten tahansa tehdään, jää digitaalisia jälkiä. Syntyy valtavia data­­virtoja, jotka meri­­virtoja muistuttaen, mutta pilvissä ja palveluissa edeten ulottavat moni­­mutkaiset ja vaikeasti ennustettavat, järisyttävätkin vaikutuksensa kaikkialle. Ne ruokkivat matkallaan moni­naisia elämän­­kulun prosesseja ja saavat niistä taas lisää voimaa tilastollisten aineistojen, visualisointien, tulosten ja johto­­päätösten vuorovaikutus­­ketjuun.

Yksilöiden, yhteisöjen, yritysten ja yhteis­­kuntien edessä avautuu moni­­ulotteinen mahdollisuuksien maisema data­­virtoineen ja palvelu­­pilvineen. Ihmisen pystyttämät prosessit ohjailevat data­­virtoja ja tiivistävät niistä reaal­i­aikaisia näkymiä ja tulevaisuuden ennusteita.

Massiiviseen, mutta passiiviseen datan tuotantoon pystyvät koneetkin, mutta aktiivinen datan hyödyntäminen edellyttää osaavia ihmisiä. Ratkaisut ihmis­­kunnan moni­­mutkaistuviin haasteisiin löytyvät, kun ihminen ulottaa ajattelunsa prosessi­­kaavioiden ulko­­puolelle ja oivaltaa uusia näkö­­kulmia ja yllättäviäkin yhteyksiä eri ilmiöiden välillä.
 

Datavirtojen pyörteissä avain näkymien avartamiseen on tilastollinen luku­­taito. Yleisen luku­­taidon tapaan se on nyky-yhteis­­kunnassa pärjäämisen ja menestymisen perus­­taito. Tilastollisesti luku­­taidottoman on mahdoton ymmärtää tilastollisia kuvioita ja yhteen­­vetoja, joilla muutokset ja päätökset perustellaan.

Onneksi tilastollista luku­­taitoa voi rajattomasti kehittää ja aina vain syvällisemmin oppia ymmärtämään ilmiöihin kätkeytyviä ulottuvuuksia ja yhteyksiä, joita tilastolliset esitykset heijastavat.

Laskutaidon opettamisesta luku­­taidon valmennukseen
 

Helsingin yliopiston valtio­­tieteellisen tiede­­kunnan yhteisiin opintoihin on kuulunut jo 1960-luvulta lähtien tilasto­­tieteen perus­­kurssi. Kävin sen itsekin aloittaessani opintoni 1990-luvun alussa. En voinut aavistaa, että lähes 20 vuotta myöhemmin minusta tulisi kurssin opettaja, ja kurssista yksi urani tärkeimmistä tehtävistä.

Kun tilaisuus noin 10 vuotta sitten tarjoutui, näin mahdollisuuden muuttaa kurssia radikaalisti, ja otin haasteen vastaan. Koulutukseni ja kokemukseni eri puolilla olivat muovanneet minusta soveltavan tilasto­­tieteilijän, joten hahmotin uudistamis­­mahdollisuudet menetelmien soveltajan näkö­kulmasta.

Aika oli ajanut ohi perinteisestä lasku­­taidon opettamisesta. Halusin painottaa tilastollista luku­­taitoa, jonka koin paljon olennaisemmaksi. Ennen kurssia tiivistin sen kotisivulle näkemyksiäni, jotka ovat sittemmin toteutuneet:

"Tilastollinen tietojen­­käsittely on kiehtonut minua opintojen alusta asti, mistä seuraa, että laskeminen kynällä ja paperilla (tai lasku­­koneella) ei minua pahemmin innosta. Tilastollisten menetelmien ja tutkimus­­aineistojen kanssa työskentely tapahtuu tieto­­koneilla, tilastollisten ja muiden ohjelmistojen avulla. Nämä ajatukset tulevat vaikuttamaan sekä kurssin sisältöön että asioiden käsittely­­tapoihin."

Tylsän tilastotieteen myytti murtuu
 

Kurssi, joka oli aiemmin koettu tylsäksi pakko­­pullaksi, muuttui pian suosituksi ja alkoi vetää puoleensa opiskelijoita muistakin tiede­­kunnista. Kehitin kurssia yhdessä ohjaajina toimineiden opiskelijoideni kanssa hyödyntäen heiltä ja kurssilaisilta saamaani rakentavaa palautetta.

Kurssin muutos toi huomion­­osoituksia, joista yllättävin oli City-lehden valinta "kaupungin parhaaksi opettajaksi" vuonna 2010. Tulin myös nimitetyksi Helsingin yli­­opiston Opettajien akatemian perustaja­­jäseneksi vuonna 2013. Se tarjosi mahdollisuuden kertoa kokemuksistani alani opetuksen tutkimuksen kansain­­välisissä piireissä.

Radikaalille uudistamis­työlle nähtiin tarvetta muuallakin, mutta kuulemma uudistukset pysähtyvät monissa muissa huippu­­yliopistoissa vanha­­kantaisiin komiteoihin, jotka sitovat uudistus­­intoisen opettajan kädet. Onneksi Suomessa opettajan asian­­tuntemukseen luotetaan.

Vuonna 2014 Johdatus yhteiskunta­­tilastotieteeseen -kurssi (jonka nimen lopulta muutin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi) oli vakiinnuttanut asemansa suosittuna opinto­­jaksona, jonka punaisena lankana oli tilastollinen luku­­taito ja jolle osallistui vuosittain yli 600 Helsingin yli­opiston opiskelijaa.

Jotain uutta oli kuitenkin tulossa, enkä voinut taaskaan aavistaa, mitä seuraavaksi tapahtuisi.

MOOC avasi yhteyden yhteis­kunnalliseen vaikuttamisen
 

Avoimen yliopiston johtajaksi siirtynyt tietojen­­käsittely­tieteen MOOCin (Massive Open Online Course, kaikille avoin verkko­kurssi) perustaja­­hahmo Jaakko Kurhila ehdotti kesällä 2015, että tekisimme kurssistani MOOCin. Hengitettyäni syvään (kesä­­loman verran) tartuin ehdotukseen ja päätimme käynnistää sen, vaikka luku­­vuoden alkuun oli vain pari viikkoa.

Kurssin vakiintunut rakenne ja sisältö auttoivat olennaisesti uuden toteutus­tavan kanssa. Suurin muutos oli kurssin avaaminen kaikille: samalla, kun jatkoin opetusta yli­­opistolla, saattoi kurssille osallistua verkon välityksellä kuka vain aiheista kiinnostunut. Opetuksesta avautui yhtäkkiä uusi suora yhteys yhteis­­kunnalliseen vaikuttamiseen.

Heti MOOCin alusta lähtien kurssilla onkin ollut opiskelijoita muistakin yli­­opistoista ja oppi­­laitoksista, koulu­laisia, eläkeläisiä ja työ­­elämässä toimivia, päivittämässä tietojaan ja taitojaan kysely­­lomakkeen laatimisen näkö­­kohdista, tilastollisten kuvien tulkinnasta ja muista tilastollisen luku­­taidon teemoista. Halutessaan kuka vain saa Avoimen yli­­opiston kautta suoritus­­merkinnänkin kurssista Helsingin yli­­opiston opinto­­rekisteriin.

Vuonna 2016 otimme seuraavan askeleen kohti alku­­peräistä haavettani saada tieto­­koneet mukaan kurssilla työskentelyyn. Tämä oli jäänyt odottamaan aikoja, jolloin opiskelijoilla olisi omat koneensa luennoilla eikä tarvitsisi ihmetellä, mistä saisi atk-luokkia sadoille opiskelijoille.

Aika teki tehtävänsä, ja vielä kun löysimme pelillisyyttä hyödyntävän DataCamp-oppimis­­alustan, jonne rakensimme teemoja säestävät Data Science -tehtävät, niin kurssiin syntyi kokonaan uusi "hands-on-data"-ulottuvuus, joka on enemmän kuin olisin voinut aikoinaan kuvitella.

Tänä syksynä visiomme MOOCista tarkentuu edelleen, kun perinteiset kurssin lopussa pidetyt paperi­­tentit korvautuvat verkossa suoritettavilla viikko­­tehtävillä. Niistä saa välitöntä, oppimista tukevaa palautetta sekä pisteitä, joista kurssin suoritus kertyy.

DataCamp-tehtävistä saa lisä­­pisteitä, joten tekemällä oppiminen korostuu monella tavalla ja tarjoaa opiskelijalle erilaisia painotuksia asioiden ja taitojen oppimiseen. Kaiken keskiössä on tilastollinen luku­taito, joka syvenee vain tekemällä ja harjoittelemalla.

Lisätietoja kurssista: https://courses.helsinki.fi/fi/valt-103/120350099

 

Kimmo Vehkalahti on soveltavan tilasto­tieteen dosentti, Helsingin yli­opiston huippu­opettajien verkoston eli Opettajien akatemian jäsen ja suositun tilasto­tieteen Mooc-verkkokurssin tekijä.

Kuva: Veikko Somerpuro

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

tk-icons