Tilastoista piirtyy kuva mökinomistajista hyvin toimeentulevina ja keskimääräistä iäkkäämpinä henkilöinä, joiden mökillä viettämä aika ei välttämättä mene palkkatöiden parissa.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Kesämökki: lähellä kotia ja kaksion kokoinen
Matka mökille juhannuksen viettoon on useimmilla lyhyt, vaikka liikenneruuhkaan aikaa kuluisikin. Vuoden 2016 lukujen perusteella linnuntietä mitatun mökkimatkan mediaani on vain 38 kilometriä eli puolet mökkimatkoista oli korkeintaan tämän mittaisia.
Tyypillinen suomalainen huristeleekin, liikenteestä ja reitin mutkaisuudesta riippuen, kesämökilleen yleensä noin puolessa tunnissa.
Tässä yhteydessä mökillä tarkoitetaan erityisesti rakennuksia, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on ollut vapaa-ajan asuinrakennus sekä sellaisia asuinrakennuksia, joita käytetään vapaa-ajan asumiseen.
Yhteensä mökkejä on Tilastokeskuksen toukokuussa julkaiseman tilaston mukaan noin 502 900. Aivan tarkkaa lukua ei tiedetä, koska kaikista vapaa-ajan asumiseen käytettävistä mummonmökeistä ei ole tietoja saatavilla.
Vaikka tyypillinen mökkimatka onkin lyhyt, on alueiden välillä huomattavia eroja. Varsinkin Ruuhka-Suomesta matkustetaan muuta maata kauemmas: Uudellamaalla asuvien mökkimatkan mediaani on 131 kilometriä eli yli kolme kertaa pidempi kuin koko maan väestön.
Nämä verrattain pitkät mökkireissut heijastuvat kansalliseen mökkimatkakeskiarvoon, joka on 92 kilometriä. Lyhimmän mökkimatkan taittavat Etelä-Savossa asuvat.
Kuvio 1. Suomalaisten mökkimatkamediaanit maakunnittain omistajan asuinpaikan mukaan, km
Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit
Suosituin mökkimatkan päätepysäkki onkin kuntaliitoksen voimalla Mikkelin ohittanut Kuopio. Siellä sijaitsee kaksi prosenttia Suomen mökeistä. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 mökkiä. Seuraavaksi suurimmissa mökkikunnissa eli Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa on kussakin noin 8 500 mökkiä.
Keskimääräinen mökki on kerrosalalla mitattuna kaksion kokoinen eli 48 neliöinen. Kerrosalaan lasketaan ainoastaan päärakennuksen lattiapinta-ala. Näin ollen esimerkiksi saunarakennuksia ei sisällytetä tähän lukuun.
Uudellamaalla asuvien mökit ovat muutaman neliön suurempia kuin muiden suomalaisten. Lisäksi uudet mökit ovat vanhoja isompia. Vuoden 2010 jälkeen valmistuneiden mökkien kerrosala onkin kohonnut 70 neliöön.
Kuvio 2. Mökkien keskimääräiset kerrosalat valmistusvuosien mukaan, m2
Otoskoot: <2000: 417 189, 2000–2009: 46 615, 2010-: 21 837
Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit
Myös mökkien varustelutaso on parantunut vuosien saatossa. Finnish Consulting Groupin vuonna 2016 tuottaman Mökkibarometrin mukaan yhä useammasta mökistä löytyy vaikkapa suihku ja astianpesukone.
Täysin modernisoitunut mökkeilykulttuurimme ei kuitenkaan vielä ole. Esimerkiksi vene oli Mökkibarometrin mukaan vuonna 2015 vielä televisiota yleisempi varuste. Vene löytyi 79 prosentista mökeistä, kun taas televisio oli viety 77 prosentille mökeistä.
Kenties juuri lyhyen matkan ja parantuneen varustelun ansiosta mökkeily on edelleen suosittu tapa viettää Suomen lyhyt kesä.
Useimmiten mökin omistaa jo eläkeikää lähestyvä henkilö, sillä mökinomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Tästä huolimatta mökkeily ei ole pelkästään ikäihmisten harrastus: kuuluuhan 800 000 suomalaista kesämökin omistavaan asuntokuntaan.
Kun vielä huomioidaan juhannusta kohden tyypillisesti kasvava mökkivieraiden määrä, on syytä epäillä, että tänäkin viikonloppuna mökkisauna lämpenee arviolta lähemmäs miljoonalle suomalaiselle.
Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelija kesän ajan Tilastokeskuksen väestö ja elinolot -yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.
Omistusmökkien ja vuokramökkien yhteismäärällä mitattuna eniten mökkejä on kesämökkitilastojen kärkipaikkoja pitävissä Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Katso eri kuntien mökkitilanne vuorovaikutteiselta kartalta.